Biologian ja maantieteen virtuaalijuttuja

Cityorava - BI3 ja GE2

2012-02-13T17:18:00.000+02:00

Savon Sanomat uutisoi tänään (13.2.2012), että Kuopion Männistössä, kerrostaloalueella oli havaittu liito- orava. Se oli antanut kuvata itseään parveketta lähellä olevassa koivussa (Savon Sanomat 13.2.012). Nappisilmä oli näyttäytynyt useaan kertaan ja kiipeillyt myös kerrostalon seinällä.
Laji kuuluu eu:ssa tiukan suojelun vaativien eläinten listalle eli sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Liito-orava ei sinänsä ole laajalla taiga- vyöhykkeellä mitenkään erikoisen harvinainen tai uhanalainenkaan laji, mutta eu: n alueella sitä esiintyy vain Suomessa ja Baltian maissa.

Geographic distribution of Siberian Flying Squirrel (Pteromys volans); Date: 17 December 2010;Source: Put together by User:Hannu.; IUCN Red List of Threatened Species, species assessors and the authors of the spatial data.

[CC-BY-SA-3.0 (www.creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Kirjallisuuden mukaan se viihtyy parhaiten kuusivaltaisissa sekametsissä, missä pitää olla ravintoa ja pesäpaikoiksi sopivia kolopuita, erityisesti vanhoja haapoja. Koska tämäntyyppiset laajemmat metsäalueet ovat vähentyneet ja pirstaloituneet, se luokitellaan näistä syistä Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.

Tämä ei ole ainoa havainto Kuopiostakaan, missä liito-orava on tavattu ihan kaupunkimiljöössä. Leväsellä löydettiin sen pesimisen merkkejä purettavaksi aiotun vanhan koulun vintiltä. Kapunki joutui tällöin anomaan poikkeuslupaa talon purkamiseksi (ww.ympäristö.fi 11.5.2009)
Ilmeisesti se sopeutuu hyvinkin ihmisen naapuriksi ja jopa kaupungin asukkaaksi, jos ravintoa sekä pesäpaikkoja löytyy ja se saa olla rauhassa.

Liito-oravan ja ihmisen elämänpiirit voivat siis hyvinkin lomittua keskenään, mutta tuosta eu:n tiukasta direktiivistä on koitunut monta kertaa "riesaa" alueiden kaavoittajille ja rakentajille.
Kuopiosta muistuu mieleen pari tapausta, joista toisesta pidän tässä edessäni Savon Sanomien selostusta 4.5.2004. Kuopion Yliopiston yhteydessä toimiva Teknologiakeskus Teknia suunnitteli laajentumista entisen asevarikon suuntaan (Googlen näkymä alla)

Näytä suurempi kartta
Tavanomaisen ja vaadittavankin (YVA) käytännön mukaan alueella suoritettiin sen luontoarvojen kartoitus. Siinä alueelta löytyi liito-oravan pesäpuu ja merkkejä sen olemisesta alueella - siis papanoita - ainakin 16 puun juurelta. Eli selvä liito-oravan reviiri esti kyseisen rakentamisen ainakin siinä laajuudessa, mitä oli suunniteltu.
Toinen tapaus liitty paljon aiheellistakin kiitosta saaneen Kuopion Saaristokadun rakentamiseen. Sen Lehtoniemen puoleisessa päässä havaittu liito-oravan reviiri muutti kadun alkuperäistä linjausta.
Tuolle alueelle sijoittuu myös ikävä, käräjille asti johtanut tapaus: Eräs maanomistaja oli hakkauttanut (yön kähmyssä) tontiltaan puustoa alueelta, missä todistettavasti oli liito-oravan reviiri. Ilmeisesti ajatus oli kulkenut sen suuntaisesti, että kaadanpa varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset pesäpuut, ettei liito-oravaa ainakaan minun mailta löydy! Sehän tietäisi rakentamiskieltoa ja sitä kautta tontin arvon laskua.
(www.ympäristö.fi 11.5.2007)
Kärhämiäkin tämä liitelevä veijari on siis aikaan saanut. Edellä mainittu Teknian tapaus johti erittäin ikävään ja henkilöön käyvään kirjoitteluun lehden pakina- ja yleisönosastossa, vaikka ko. luontokartoittaja teki vain ammattitaidolla työtään.
Kerrotaanhan semmoistakin legendaa, että kiihkeimmät liito-orava suojelijat jemmaavat sen papanoita pakastimeen. Sitten kun he saavat vihiä jostain tie- tai muusta rakentamishankkeesta, he käyvät ripottelemassa niitä suunnitellulle alueelle estääkseen epämieluisen rakentamisen.

Aarne Hagman: Liito-oravan papanoita Kuopion Sotkanniemessä 1.4.2010

Männistönkin tapauksen valossa näyttää siltä, että liito-orava ja ihminen kyllä pystyvät elämään sovussa. Toivottavasti järki voittaa myös "direktiivien" kanssa eläessä.
Tulkoon vielä mainittua, että Kuopiossa on menossa tutkimus, jossa selvitetään pannoitettujen, siis gps- laitteilla varustettujen liito-oravien avulla niiden liikkeitä ja muutakin elämää - sekä myös kuolemaa: On todettu, että kaupunkialueella oravat joutuvat helposti petolintujen saaliiksi.

Pakkasennätystä ja inversiota pukkaa - GE1, GE3 ja BI3

2012-02-06T10:14:00.000+02:00

5.2.2012 Kuopiossa aamulla -33
6.2.2012 Inarin Kaamanen -42,7

Kuopio 5.2.2012

Inversio

Pakkanen paukkuu ja hehtopascal- lukema korkealla - GE1

2012-02-04T20:46:00.000+02:00

Kuvausretkellä -24 C Koko Europpaan on levinnyt Siperiasta saakka erittäin kylmää ilmaa. Tämä tietää monissa maissa pakkasennätysten paukkumista.
Itäisessä Suomessa oltiin lauantaina 28.1.2012 erittäin lähellä kaikkien aikojen suurinta ilmanpainelukemaa.
Tähän astisin suurin ilmanpaine 1 065,7 hpa on mitattu Helsingissä 22.1.1907 ja Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys on vuodelta 1999, jolloin Kittilän Pokassa mittari näytti -51,5 astetta.

Seuraan tässä jutussa tilanteen kehittymistä ja siis päivitän tietoja sitä mukaa, kun uutta asiaa ilmenee ja saan niitä tähän aiheeseen etsittyä.
Lähdeluettelo ja sielllä olevat nettilinkit päivittyvät myös.

Talven pakkasennätys: -40,7 Salla, Naruska 5.2.2012

Alla sääkartta-animaatio juolukuulta 2009, jolloin tilanne oli samantapainen kuin nyt.

Animation of the 500 hectoposcal geopotential height and the Mean sea level pressure averaged over 24 hours, from December 10, 2009 to December 23, 2009 included.
By Arh'lupia pour la création des images et de l'animation Données provenant de la NOAA : (Own work) [Public domain], via Wikimedia Commons

Ilmanpaine: Wikipedia
Luettelo sääennätyksistä; Wikipedia
Tilanne Kölnin Yliopiston lämpötilakartallaJulkaistu Suomen Luonnon facebook- sivulla

Aurinkomyrsky osui maahan - GE1 ja GE3

2012-01-25T19:47:00.000+02:00

Auringossa tapahtui sunnuntaina suuri purkaus, josta lähettämät hiukkaset törmäsivät Maan magnetiikenttään tiistai-iltana
Viime yönä mm. Äkäslompolossa näkyi komeita revontullia

This image is a full-disk view of the X-ray Sun and was produced by the Yohkoh solar observatory in 1991
By User:Eeron80 [Public domain], via Wikimedia Commons

Simulation of Earth's magnetic field in interaction with (solar) interplanetar magnetic field (IMF)
By Dr. Nikolai Tsyganenko, USRA/NASA/GSFC, via Wikimedia Commons

Diigossani:

Maailman pienin selkärankainen - BI1

2012-01-12T18:52:00.000+02:00

http://www.kitchendaily.com

Talitintin energiataloutta - BI1

2011-11-23T20:27:00.001+02:00

Jospa se kunnon talvi tänäkin vuonna tulee. Eipä tämmöinen pimeän loskainen keli kovin virkistä paria hienoa pakkastalvea muistellessa.
Suomessa talvehtivilla linnuilla on nyt sään puolesta helpompaa kuin tähän aikaan viime vuonna. Monet auttavat lintuja talven yli tarjoamalla niille ruokaa.
Viimeisimmässä Linnut- lehdessä (4/2011) on Esa Hohtolan mielenkiintoinen ja perusteellinen artikkeli lintujen ruokinnasta. Artikkelissa oli mukana tarkat laskelmat talitiaisen energiataloudesta -20-25- asteen pakkaspäivänä. Kokosin luvut alla olevaan kuvaan. Kun valoista aikaa on talvisydännä vain muutama tunti, tietää se tintille kiirettä, jotta se saa energiatarpeensa tyydytettyä päivän aikana.
Artikkelin mukaan Suomessa kuluu noin 7 miljoonaa kiloa auringonkukan siemeniä lintujen ruokinnan tarpeisiin. Tämä riittää laskennallisesti ravitsemaan Suomen kaikkia talitiaisia noin 150 päivää - Viimeisimmän lintuatlaksen mukaan Suomessa niitä on nimittäin noin 2 miljoonaa paria. Näistä tosin osa muuttaa talveksi pois.

Tali- ja sinitiaisia omalla pihalla 1994.

Rasvassa on enemmän energiaa kuin auringonkukan siemenissä, mutta jäätyneenä sen nokkiminen on hankalaa

Talitiaisen energiataloutta.

Lähde: Esa Hohtola: "Tuokaa Ruokaa"; Linnut 4/2011

Kulkaa korpeimme kuiskintaa...GE2 ja BI3

2011-11-12T11:03:00.001+02:00

Kivimäki, Lehtovaara...Jormasjärvi, Lahnasjärvi...Kolmisoppi..
Nimet kartalla väräyttävät muistoilla noin neljänkymmen vuoden takaa - Niin se aika rientää! Noilla seuduilla aikoinaan hiihdeltiin - umpihankeakin kymmeniä kilometrejä - ja ahkiota perässä raahattiin. Yöllä kuu loi aavemaisia varjoja keloista, jotka törröttivät avohakkuulla. Muistuupa mieleen sekin, miten sissiteltta meinasi palaa kuusen juurelle, kun kaminasta kipinät sinkoilivat.
Jos vielä liitän äskeiseen nimilistaan sanan "Hoikankangas", saattaa tätä juttua lukeville ilman tarkempia paljastuksia jo käydä selville, mitä varten nuo karttanimet ovat jääneet minullekin niin hyvin mieleen.

Jos siirrymme noilta seuduilta hiukan eteenpäin, tulee vastaan paikka, joka on runsaasti ollut esillä viime aikoina: Talvivaara. Sen verran on aikaa kulunut, etten muista varmaksi ulottuivatko "jotoksemme" sinne asti. Selvää on kuitenkin se, että nyt ovat maisemat siellä ihan toisenlaiset kuin tuolloin. Ei myöskään valkea, puhdas lumi suksen alla suhisisi, vaan harmaanmustaa pölyä olisi hangen pinnalla.

Suomen maankamara on osoittautunut malmivaroiltaan rikkaaksi ja ulkomaisetkin yhtiöt ovat jo pitkään olleet aktiivisia tällä saralla. Vasta uutisoitiin, että Lapista on löytynyt Euroopan suurin nikkeliesiintymä Sakattilammen alueelta - Tosin "hankalasti" Naturaan kuuluvalta soidensuojelualueelta (Karttapaikka: Viiankiaapa). Nikkeli on päätuote myös Talvivaaran kaivoksella, joka on tämän jutun varsinainen osoite: Se on Euroopan suurin nikkelikaivos.
Kaivosta ei koskaan voi perustaa, pitää yllä ja mahdollisesti laajentaa ilman, että ympäristö kärsii. Vaikka louhinta- ja rikastustekniikat kehittyvät ja ovat Suomessa huippuluokkaa, prosesseista leviää aina päästöjä.
Talvivaarankin kaivoksen perustamisen yhteydessä oli jo lakienkin ja säädösten mukaan otettava ympäristövaikutukset huomioon.

On vaikea julkisuuteen tulleiden tietojen pohjalta päätellä, tiedettiinkö Talvivaaran kohdalla näistä mahdollisista, mittavistakin saastumispulmista ja niihin osattiin varautua vai yllättivätkö seuraukset - Vai onko peräti niin, että asiaan ei edes kunnolla paneuduttu.
Ainakin alueen asukkaaat ovat konkreettisesti saaneet kokea, mitä tarkoittaa, kun asuinpaikan, kesämökin tai retki- ja kalastusseutujen lähistölllä toimii jättimäinen kaivos. Sopivalla tuulella kaivoksen hajut tunkevat nenään ja tahriva pöly laskeutuu kymmenien kilometrien päähän kuisteille ja ikkunalaudoille.
Eniten ollaan nyt huolissaan siitä, että vaikka kaivos on ollut toiminnassa vasta muutaman vuoden, jotkut lähiseudun vedet ovat jo käytännössä menneet pilalle ja kaivovesissä on tapahtunut hälyttäviä muutoksia. Salmisen erämaajärvi on muuttunut vedeltään Itämeren kaltaiseksi: Niin paljon on kaivokselta kulkeutunut natriumsulfaattia siihen. Järven pohjassa jököttää suolaista, raskasta vettä ja happikato siitä seuraa ihan samalla tavalla kuin Itämeren syvänteissä. Niinpä järvestä on tullut oivallinen tutkimuskohde, mutta tämä tieto ei varmaan lämmitä lammella kalastavia ja alueella retkeileviä, kun nuotion mukavaan tuoksuun seikoittuu vedestä lehahtavaa...no pissantapaista hajua, kuten eräs lehteen haastateltu asian ilmaisi!

Kaivos ja varsinkin näin suuri on merkittävä taloudellinen piriste ja työnantaja. Haitallisten päästöjen vähentäminen ja jopa talteenotto on mahdollista itse kaivoksen alueella, mutta tämmöinen maksaa. Kaivostoiminnankin kannattavuuteen vaikuttaaa suuresti maailmantalouden yleinen kehitys, mikä heijastuu suoraan esim. nikkelin maailmanmarkkinahintaan. Ymmärtääkseni Talvivaaran kaivos kiikkuu juuri tuolla kannattavuuden raja-alueella, joten suuriin lisäinvestointeihin ei tiettävästi ole varaa. Malmia Talvivaarassa riittää kymmeniksi vuosiksi ja semmoisella aikajänteellä kaivos ylipäätään on aikoinaan päätetty myös perustaa.
Siinäpä sitä sitten onkin puntaroimista sekä alueellisille että valtakunnallisille päättäjillä: Kuinka paljon ollaan valmiita sietämään luonnolle aiheutettuja, ehkä peruuttamattomia haittoja, jotta alueelle saadaan kaivoksen mukana tulevaa taloudellista hyvää? Voidaanko kaivostoimintaa ylipäätään jatkaa, jos ympäristölle aiheutuvat haitat ovat liian suuria ja mitä kaivoksen sulkemisesta seuraisi näinä taloudellisesti epävakaina aikoina?
Eräs huomionarvoinen näkökulma on myös otettava huomioon: Onko parempi, että hankimme ja jalostamme teollisuuden tarvitsemat raaka-aineet kotimaassa vai ostammeko ne jostain muualta,tuotettuna olosuhteissa ja tavalla, mihin meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa?

Savon Sanomissa oli tänään taas juttua Talvivaaran ympäristöongelmista ja selostus siitä, mitä reittiä sieltä tulevat vedet virtailevat Kallaveteen.
Toivottavasti Kainuun maakuntalaulun jatkoa ei koskaan tarvitse väännellä tästä osin: ..."ja jylhien järvien loiskintaa"!

Lähteitä:

Blogijuttuni täällä 2.10.2008
Diigossa: Kaivostyöstä Suomessa
Savon Sanomat 12.11.2011
Helsingin Sanomat 8.11.2011
Helsingin Sanomat 3.11.2011

Karttapaikassa:

Google Earthissa:

Talvivaaran kaivos

7 miljardia rikki - GE2 ja GE3

2011-10-31T19:53:00.000+02:00

Tänään pitäisi YK:n laskelmien mukaan rikkoutua 7 miljardin ihmisen raja.

Tässä linkkeinä olevien kellojen mukaan näin ei vielä tätä kirjoittaessani ole tapahtunut, mutta alla on kuvakaappaus eräältä sivulta, jossa näin jo on.

http://www.worldometers.info/ - sivustoa seurasin ja nappasin sieltä alla olevan kuvan!
Iltauutisten mukaan 7 miljardis ihminen syntyi Filippiineillä keskiyöllä - Suomen aikaan siis päivemmällä. Kyseessä oli "symbolinen" tapaus, jossa YK oli mukana. Tarkoitus oli samalla kiinnittää huomiota maapallon väestötilanteeseen ylipäätään.

TVT- virityksiä tältä syksyltä

2011-10-30T18:05:00.000+02:00

Siirryimme viime yönä normaaliaikaan ja lukuvuoden kiertokin on jo hyvässä vauhdissa. Niinpä on hyvä vaihe tutkailla, missä jamassa ovat opetuksen ja opiskelun tvt-käytännöt tällä hetkellä.

Edellisten lukuvuosien kokemusten pohjalta päädyin siihen, että olisi hyvä, jos kaikki "tvt-vimpaimeni" olisivat selkeämmin saavutettavissa yhdestä paikasta, yhdestä osoitteessa. Olin muutamilla kursseilla tutustunut Wikipaces- ympäristöön ja se tuntui sopivan hyvin tähänkin tarkoitukseen. Niinpä sitten rakentelin "Akeopen portaalin" (engl."Akeopen" :-) Tässäpä minun ei tarvitse tarkemmin selostaa, mitä sieltä löytyy ja miten sitä käytän sekä päivittäisessä työssä että muutenkin: Esittelen sen toimintaa Googlen esityksenä (http://bit.ly/akeopen_portaali_esittely):Toinen kokonaan uusi tvt: n opetuskäytön "aluevaltaus" syyslukukaudella on ollut Googlen sovellusten Docsin ja Mapsin käyttö myös opiskelussa - siis siten, että opiskelijat itse tekevät niillä jotain. Aikaisemmin on toki ollut etenkin Google Earth aktiivikäytössä eri kursseilla.
Biologian ympäristökurssilla opiskelijat tekivät ympäristötutkimuksensa raportin Googledocsilla. Aiheena oli jäkäläkartoitus ja tutkimuksen tulokset koottiin yhteiselle Googlemapsille. Tuotokset onnistuivat hyvin, kuten tästä kartastakin näkyy: Se esittää sormipaisukarpeen vaurioastetta tutkimuskohteissa. Tarkempi selostus tästä projektista löytyy kurssin wikistä

Näytä Jäkäläkartoituksen tutkimuspaikat ja niiden vaurioaste suuremmalla kartalla

Googlen sovellusten käytössä opetuksessa tilanne on varsin ristiriitainen silloin, jos opiskelijat tekevät tätä varten Googleen omat tunnukset. Muutenhan sovellusten käyttö yhdessä ei oikein kunnolla onnistu. Jos nimittäin tarkasti noudatetaan käyttöehtoja, alle 18 vuotiaat eivät saa perustaa omaa Googleprofiilia ilman huoltajan lupaa. Koska Google ei myöskään ole koulumme virallinen, sopimuspohjainen yhteistyötaho, en voi millään perusteella vaatia opiskelijoitani käyttämään Googlen sovelluksia kursseillani. Niinpä en myöskään bi3- kurssilaisiltani edellyttänyt Googleen kirjautumista, vaan he voivat tehdä raporttinsa myös muuten. Toivon ja yritän motivoida opiskelijoita, että he ottaisivat käyttöönsä erilaisia nettivälineitä, koska ne soveltuvat todella hyvin monenlaisiin toteutuksiin. Ajattelen myös niin, että eri sovellusten ja mm. sosiaalisen median välineiden käytön konkreettinen haltuunotto lukion kurssien yhteydessä on investointi, mistä varmaan on hyötyä myös koulun jälkeen.
Sosiaalinen media on jo monella tapaa aktiivisessa käytössä myös koulumaailmassa, mutta yhteinen linja tuntuu vielä olevan hakusessa.Esimerkiksi Facebookista opettajien ja koulujen käytössä on monenlaista linjaa.
Lisää sosiaalisen median opetuskäytöstä juuri mm. käyttöehtoja tarkastellen löydät mm. EDU.fi- sivustolta.

Eräs tvt:n opetuskäyttöön liittyvä ja varsin oleellinen asia on minulla ollut mielen päällä jo pitkään ja täytyy tunnustaa myös jonkin verran "ahistanut". Kyseessä ovat tekijänoikeudet eli käytännössä siis lähes joka oppitunnilla eteen tuleva tilanne: Mitä aineistoa voin liittää opetusmateriaaliini ja mitä saan sitten tunnilla näyttää/esittää etenkin silloin, kun oppitunti menee nauhalle eli siitä syntyy tallenne. Sinänsä on erinomainen asia, että varsin pitkään jatkuneeseen epäselvään ja villiinkin tilanteeseen on saatu jotain tolkkua ja hyviä opastuksia. Asiasta on julkaistu kirja ja päivittyvää tietoa sekä hyviä vastauksia pulmatilanteisiin löytyy "Opettajan tekijänoikeus"- blogista. Omat pohdiskeluni aiheesta ovat siellä: Nettikipuilua tekijänoikeuksissa-otsikon alla.
Koulussamme pyörii nyt toista vuotta "Kopiosto-pilotti", jossa pyritään tarkemmin selvittämään, millaista materiaalia ja miten paljon oppituntien nauhoituksiin tarttuu. Tämä antanee toivottavasti eväitä mm. "Koulun digiluvan" jatkosäätöön: Nyt olemassa olevassa muodossa se ei oikein vielä toimi ja rajoittuu etupäässä vain kirjallisiin aineistoihin.

Aika moni käytäntö näissä tekijänoikeusasioissa on omassakin opetustyössä vielä ns "harmaalla alueella", mutta yhdellä saralla olen yrittänyt viime aikoina "tormistautua". Netistä nimittäin löytyy positiivisen paljon kuvia, joita voi vapaasti käyttää CC-lisenssin turvin. Tietysti on oma ja varsin aikaa vievä hommansa etsiä ja järjestää tämmöistä aineistoa kätevästi tarpeen tullen käyttöön otettavaksi. Tähänkin tarjoaa Diigo oivallisen työkalun ja niinpä olen sinne ruvennut laittelemaan aihe/kurssikohtaisia "Creative Commons" - kuvia (kts: http://akeopenportaali.wikispaces.com/Kuvapankkeja). Olen laatinut ja koonnut aiheesta myös ohjeistusta sekä omaan, opiskelijoiden ja kaikkien muidenkin kiinnostuneiden käyttöön. (http://akeopenportaali.wikispaces.com/Kuvat+netiss%C3%A4)

Edellä oli joitain uusia opetuskäyttöön ottamiani sovelluksia. Edellisinä lukuvuosina olivat jo vakiintuneensa roolinsa saaneet ISOverstaan Moodle kaikilla kursseilla ja Wikispaces joillain kursseilla sekä lähes kaikkien oppituntien rutiiniksi muotoutunut tallentaminen Wirecastilla. Niitä siis käytän edelleen samaan tyyliin, koska kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä ja rohkaisevia.
Ympäristöjen työnjako on vakiintunut semmoiseksi, että Wikispacessa opiskelijat tuottavat itse joko yksin tai useimmiten ryhmissä omaa sisältöä annetusta aiheesta (monipuolisesti tvt:a käyttäen ja yhteistoiminnallisesti!) ja Moodlessa on henkilökohtaisia tehtäviä kurssin eri aiheista. Viime jaksossa ge2- kurssilaiset analysoivat kultuurimaisemia (kts. alla), tekivät sivuilleen selostuksia jonkun alueen kulttuureista, etsivät tietoja energialähteistä ja laittoivat esille Googlen katunäkymiä kaupungeista.
Moodlen tehtäviä tehdään sekä tunnilla, kun menemme multimedialuokkaan että omalla ajalla.
Tässä kuvakaappaus parhaillaan menossa olevan bi4- kurssin Moodlesta: Mitä siellä touhutaan huomenna 31.10.2011

Jotkut myös "harrastuspuolelle" kuuluvat tvt- jutut ovat varsin vaivattomasti muuntuneet nyt aikaisempaa enemmän myös opetuskäyttöön. Etenkin gis- sovelluksista ja niihin kiinteästi liittyvästä valokuvausharrastuksesta löytyy näköjään mukavasti sovellettavaa (kts. esim. http://akeopenportaali.wikispaces.com/ge2_kulttuurimaisema).

Kuopion klassillinen lukio on mukana kahdessa uudessa tvt-hankkeessa. "Lukioiden tulevaisuus on digitaidoissa ja opiskelija-arvioinnin kehittämisessä!" - hankkeen ideoita ja tavoitteita olen aika pitkälle jo toteuttanut ainakin siltä osin, että sekä Moodlessa että Wikissä suoritetut tehtävät ja muut aktiviteetit ovat olleet jo useana vuonna olleet osa kurssin suoritusta. Tässä hankkeessa on omalla kohdallani siis kyse asian edelleen kehittämisestä, jotta lopputuloksen lisäksi myös itse opiskeluprosessi olisi mukana kurssin arvioinnissa.
Mobiililaitteet ovat jo tulleet kuoluopetukseen ja tähän liitttyy toinen hanke, jossa koulumme on mukana: "Mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa ja oppimisen tukena". Tämänkin käyttöön kouluumme on hankitttu iPadeja. Mielenkiinnolla seuraan, mitä tämä "mobiilius" tuo tullessaan omaan tvt:n opetuskäyttöön.

Tietotekniikan ja etenkin sen nettisovellusten käyttö on minulla - kuten edellä kävi ilmi - oleellinen osa "opettajaidentiteettiäni". Se ei siis enää ole jotain ylimääräistä puuhailua vaan luonteva ja toimiva osa opetustyötä.
Toivottavasti "asiakkaani" eli biologian ja maantieteen kurssien opiskelijani kokevat asian samoin ja samalla oppivat hyödyllisiä tvt- taitoja.

Korkeatasoinen loman aloitus - GE1

2011-10-16T13:07:00.000+03:00

Eilen kävin ensimmäistä kertaa - sinänsä hämmästyttävä asia - Kuopion korkeimmalla kohdalla. GPS- laite näytti korkeimmillaan lukemaa 243. Maisemat olivat ihan komeat ja valkea säätutkan kupu kökötti torninsa päässä.
Ai missäkö sijaitsee tämmöinen mäki, joka on korkeampi kuin Puijo? On kyllä ollut pitempäänkin tiedossa, että Rytkyn Oinosenmäki on Kuopion korkein paikka. Netissä on julkaistu Suomen kaikkien kuntien korkeimmat paikat ja Karttapaikan linkit niihin. Siellä Oinosenmäen korkeudeksi on ilmoitettu 240. Puijon korkeus on 232 m.

Pictures: Best Micro-Photos of 2011

2011-10-09T15:11:00.000+03:00

Pictures: Best Micro-Photos of 2011

Hölmöläisten hommaako? - GE2 ja BI3

2011-10-08T09:14:00.000+03:00

Olen tässä mietiskellyt ja jonkin verran seurannutkin kolmea ns. kestävän kehityksen kannalta katsottuna sinänsä erinomaisen hyvää ja kannatettavaa asiaa.
Ne tuovat mieleen jutun siitä, miten hölmöläiset toimivat , kun huomasivat maton olevan liian lyhyen ylettyäkseen perille: He leikkasivat siitä palan alkupäästä ja liittivät sen loppupäähän.
En väitä, että nämä täysin sopivat ao. vertaukseen puhumattaakaan siitä, että olisin niin viisas, että voisin näissä asioissa kertoa, miten pitäisi toimia.
Minusta nämä kuitenkin ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin joku hyväkin hanke johtaa, jos kaikkia seurannaisvaikutuksia ei osata tai ei haluta ottaa jo etukäteen huomioon.

Ensimmäinen esimerkki on suorastaan globaali eli koskee koko ihmiskunnan ponnisteluja luonnon ja luonnonvarojen säästämiseksi.
Kun öljy on ehtyvä ja uusiutumaton luonnonvara ja sen polttaminen aiheuttaa haitallisia päästöjä, on käynnistetty ympäri maailmaa mittavia hankkeita, joissa pyritään biopolttoaineen lisäämiseen. Bensiiniin lisätyn etanolin ja tämän uuden E10- laadun soveltuvuudesta autohin on keskusteltu kiivastikin. Tämä on kuitenkin vain pieni sivujuonne varsinaisessa asissa: Siis siinä, missä ja miten biopolttoaineita tuotetaan?
Viime aikoina on mediassa julkaistu huolestuttaviakin tietoja siitä, että alunperin ravinnontuotannossa olleita peltoja on muutettu kasvamaan kasveja, joista tehdään biopolttoaineitta. Tätä on tehty jopa semmoisilla alueilla, joissa jo entuudestaan on ollut puutetta ravinnosta. USA: ssa iso osa maissisadosta käytetään biopolttoaineena tai siitä tehdään sitä.(esim. http://cropwatch.unl.edu/web/bioenergy/corn).
Ilmeisesti tällä kehityksellä on ollut jo nyt vaikutuksia ruuan hinnannousuun, mistä eniten kärsivät köyhimmät maat. Näin siis meidän rikkaimpien sinänsä hyvä pyrkimys kestävämpään kehitykseen tällä alueella, saattaa johtaa ikäviin seurannaisvaikutuksiin muualla.

Kuopion Vehmasmäki 1.5.2009

Kun Suomen teitä ajelee näkee aika usein valtavia kantokasoja, jotka odottavat haketusta ja kuljetusta tehtaille tai voimalaitoksille poltettavaksi (esim. http://www.metsavastaa.net/kannot).
Suomessahan on päätetty lisätä biopolttoaineen käyttöä, jotta me omalta osaltamme olisimme vähentämässä "kasvihuoneilmiön voimistumista". Ilmaisen asian noin, koska jos sanon esimerksi näin: Suomen metsistä otetun puun poltto vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, pistän ns. mutkia suoriksi. Eli tämän puolen tarkemmasta selittämisestä ei tässä varsinaisesti ole kyse, vaan keskityn lähinnä siihen, miten kantojen poiskuskaaminen vaikuttaa metsämaahan ja koko kyseisen ekosysteemin tasapainoon.
Siinäpä se: Ei sitä vielä tiedetä!
Ollaan siis tältä osin jo pitkään toteutettu sinänsä kannatettavaa asiaa eli biopolttoineen käytön lisäämistä, mutta ei ole etukäteen pohdittu sitä, mitähän tästä rajusta toimesta seuraa. Ihan noin maalaisjärjelläkin ajatellen kantojen poistaminen metsästä vie mukanaan muutakin metsäekosysteemistä: Se vie ne ravinteet, jotka kantojen lahotessa maaperään vähitellen tulevat. Kantojen mukana lähtevät niissä elävät hajottaja- ja muut eliöt, sienijuuret ja muut ekosysteemille tärkeät toimijat. Kannot eivät metsässä pala ja sitä kautta lisää hillidioksidin määrää ilmakehässä.
Ettei nyt vain lopputulemana kävisi nin, että näitä myllättyjä metsämaita täytyy sitten lannoittaa keinolannoitteilla, joiden tekemiseen tarvitaan runsaasti energiaa. Mitenkähän mahtaa olla "loppupeleissä" siis hiilitaseenkin laita, kun iso osa luonnossa palamatonta metsän biomassaa nyt poltetaan?

Näkymä Muoniosta Olostunturille; 24.9.2010

Kolmaskin esimerkki koskee energiantuotantoa ja itse asiassa viimeisen virikkeen tämän jutun kirjoittamiseen antoi tämän päivän (8.10.2011) Hesarissa ollut artikkeli, missä esiteltiin Kemijärven ympärillä oleville vaaroille suunnitteilla olevia tuulivoimaloita.
Tuulivoima on ympäristön kannalta erinomainen, saasteeton energialähde. Suomessa se kattaa sähkönkulutuksesta nykyisin vain 0,5% kun esim Tanskassa vastaava luku on jo 24%. Eri puolilla Suomea on mittailtu tuulen nopeuksia ja suuntia tarkoituksena löytää hyviä paikkoja jopa suurille tuulivoimalapuistoille (tuuliatlas).
Eräs ainakin minulle ja ko. artikkelin mukaan myös etenkin Kemijärven matkailusta huolta kantaville tärkeä asia on jäänyt aika vähälle huomiolle: Mites käy komeiden maisemien, jos vaaroille ja tuntureille ja hienoille merenrannoille pystytetään jopa 30 metriä korkeita voimaloita. Huonostihan siinä käy! Vaakakupissa (maton eri päissä) on siis kaksi asiaa - molemmat sinänsä hyviä ja kannatettavia: Kestävän kehityksen energiantuotanto ja Suomen luonnon- ja kultturimaisemien arvo, joka voidaan matkailumielessä myös rahaksi muuttaa - Kumpiko on tärkeämpi?
Hyvän tavoitteen toteuttamisesta joutuu kärsimään ja maksamaankin sitten jotenkin muuten!

Näytä suurempi kartta
Google Maps; Hailuto Marjaniemi

Syyspäiväntasaus - GE1

2011-09-23T15:11:00.000+03:00

Tänään Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle eli se on näkyvissä Suomessakin 12 tuntia.

Ekvaattori Ecuadorissa
http://www.flickr.com/photos/yameza/3717642827/

Sopulijuttu - BI1

2011-09-18T20:24:00.001+03:00

http://www.flickr.com/photos/johsgrd/5662225571/

Opetuksellisesti tämä juttu on sikäli ajankohtainen, että biologian 1. kurssilla on juuri käsitelty populaatioekologiaa. Lapissa on tänä vuonna seurattu ihan konkreettisesti tunturisopulin suuria kannanvaihteluja.
Tämänvuotinen lajin joukkovaellus ei yllä määrältään viimeisimmän merkittävän suuren esiintymisen tasolle, joka oli 1969-1970.On sopuleita kuitenkin normaalimäärää huomattavasti enemmän ja huomiota herättävästi tuntureilla vipeltänyt.
Historian vaikuttavin sopulivaellus, josta on säilynyt myös sen kokeneiden värikkäitä kuvauksia oli vuonna 1903.Kyseessä on niin merkillinen ja osin mystinenkin luonnonilmiö, että se on saanut aikoinaan jopa ennusmerkillisen tulkinnan: Sitä on pidetty tulevan suuren sodan ennusteena. Kun isoimmat vaellukset ovat sattuneet noin 30 vuoden välein - ihan niinkuin suurimmat sodatkin , on ymmärrettävää, että ihminen on mielessään yhdistänyt nämä asiat toisiinsa.

Aikoinaan Disneyn luontofilmit olivat alansa ehdotonta huippua eikä alalla oikeastaan muita vielä ollutkaan. Muistan itsekin, miten näitä filmejä käytiin elokuvateatterissa katsomassa. Sopulien vaellus eräänlaisena spektaakkelina oli tietysti Disneylle mieluinen aihe.En ole kyseistä filmiä nähnyt, mutta olen jostain lukenut, että siinä olivat mukana sopulien vaellukseen sen ajan tieteellisinä faktoina liitetyt, nyttemmin kumotut dramaattiset seikat. Oltiin sitä mieltä, että sopulit kulkevat määrätietoisesti eteenpäin ja jopa laumansa johtajaa epäröimättä seuraten.
Noina aikoina luontofilmien tekeminen oli aika tavalla erilaista verrattuna vaikkapa alan ehdottoman auktoriteetin, David Attenboroughin dokumentteihin verrattuna.

Jälkeenpäin on paljastunut, että monet Disneyn filmien dramaattiset kohtaukset on lavastettu ja jopa kuvattu studiossa. Tiettävästi tosi tarina kertoo, että sopulifilmiin piti saada myös todella koskettava tilanne, jossa suuri sopulilauma ryntää johtajaansa seuraten suoraan vuonon laidalle ja putoaa sieltä alla olevaan mereen, "joukkoitsemurhaan".
Tämä kohtaus kuvattiin studiossa, missä merta mallasi iso vesiallas, jonka laidalle oli rakennettu ja maalattu norjalainen vuonomaisema. Sopulit hätisteltiin hyppämään veteen ja ne sitten kerättiin uimasiltaan talteen ja kuivattiin uutta hyppyä varten. Näin saatiin aikaan tarpeeksi suuri lauma kuvattavaksi - Että tämmöisiä "luontostuntteja" oli siihen aikaan elokuvassa käytössä.

Tästäpä ajatus pumpsahti nykyaikaan: Tuskinpa nykyään enää tuommoinen fuskaaminen menee läpi. Mutta eipä tässä ole kovin kauan aikaa siitä, kun paljastui, että Siperian luonnosta kertovassa arvostetussa, televisiossakin näytetyssä sarjassa esiintyvät karhut oli itse asiassa kuvattu Suomessa.

Vielä jos muistellaan menneitä ja Suomen poliittisia "vaelluksia": Presidentti Koivisto käytti em. sopulien käyttäytymistä vertailukohtana, kun hän arvosteli lehtimiesten tapaa, jossa (siis hänen mielestään) joku keksii hyvän ja myyvän aiheen ja muut "sopulit" sitten seuraavat perässä.
No! Tässä mielessä minäkin olen sopuli, koska en minä tämän jutuin aihetta ihan suoraan itse hoksannut, vaan virikkeenä oli mm. artikkeli: Antti Halkka; Vaeltajat liikkeellä; Suomen Luonto 7/2011

Sopuleista netissä

puppasdotcom

Mikä maakuntajärveksi?

2011-09-15T20:28:00.000+03:00

Voit vielä vaikuttaa siihen, mikä valitaan Pohjois-Savon maakuntajärveksi. Kisan ohjeet löytyvät Järviwikistä.
Ehdolla ovat Juojärvi, Kallavesi ja Pielavesi.
Kuopiolaisena ei tietenkään voi muuta edes harkita kuin Kallavettä.
Tässä kuviani Kallavedeltä

Panoramiossa
Flickrissä

Montako meitä on? - GE2 ja GE3

2011-09-06T21:01:00.001+03:00

Tässäpä sinulle seurattavaa lähiviikoiksi.
Hesarissa on tänään artikkeli, jonka mukaan maapallon seitsemäs miljardis ihminen putkahtaa seuraamme lokakuun viimeinen päivä.
Netistä löytyy laskureita, joista voit seurata reaaliaikaisesti maapallon väkiluvun kehittymistä.
Niiden avulla on myös hauska laskea, kuinka monella ihmisellä maapallon väkiluku kasvaa vaikkapa tämän blogijutun työstämisen aikana.
Käytän tässä nyt tätä väestökelloa (http://www.census.gov/main/www/popclock.html) ja laitan ylös luvut:

Keskiviikkona 6.9.2011 klo 19:15 maailmassa on 6,960,334,143 ihmistä
Sitten jatkan tämän jutun tekemistä tai teen välillä jotain muuta.
Palasin päivittämään luvun 6.9.2011 klo 20.34, jolloin väestökello näytti 6,960,345,434 ihmistä
Näinpä sain laskettua, että minuutissa maapallon väkiluku lisääntyi 143 ihmisellä, tunnissa 8575 ihmisellä, päivässä tuli lisää 205811 ihmistä ja vuodessa tällä vaudilla 75,12 miljoonaa.

Hesarin artikkelin mukaan tänä vuonna syntyy 135 miljoonaa ihmistä ja kuolee 57 miljoonaa eli luonnollinen väestönkasvu on 78 miljoonaa.

Tältä sivulta (http://www.breathingearth.net/) näet...
- ...missä päin maailmaa juuri nyt syntyy lapsia
- ...missä päin maailmaa juuri nyt kuolee ihmisiä
- ...maapallon väkiluvun juuri nyt
- ...montako ihmistä on syntynyt ja kuollut siitä alkaen, kun aloit katsoa sivua
- ...hiidioksidipäästöjen määrän
World Mapper: This map shows the proportion of the world's total births for each territory.
http://www.worldmapper.org/images/smallpng/3.png

Löytöretkiä ja muita matkoja kotikoneella - GE1, GE2, GE4

2011-08-30T18:34:00.001+03:00

Netissä on julkaistu mieleenkiintoinen sivusto, jolla pääsee tekemään maailman kuuluisimpia retkiä.

http://awesome.good.is/features/011/Wanderlust/index.html

Tähän yhteyteen sopii muistuttaa eräästä fiktiivisestä matkasta, joka on julkaistu tuolla harrastusblogissani: Tein nimittäin Google Earthiin matkan Olli Jalosen kirjan: "14 solmua Greenwichiin" innottamana.

Ravintoketjukuvia - BI1

2011-08-20T09:09:00.000+03:00

Katselin joku aika sitten, kun pulut tepastelivat tohkeissaan nurmikolla ja ihmettelin, mitähän ne siitä etsivät. Katseen ja kuulonkin tarkentuessa asia selvisi: Ne olivat huomanneet, että hernepensaan palot rapsahtelivat juuri tuolloin auki ja siemeniä singahteli pitkän matkan päähän.

Linturetkellä tuli kuvatuksi röykkiöittäin kuoriaisia, jotka olivat jälttäneet lepän lehdet verkoiksi. Kun en ole hyönteisten tuntija, tarkemmin en pysty tässä lajia määrittämään - Lienee joku kultakuoriainen.

Vähän matkan päästä löytyi kesän haalistamia pöllön oksennuspalloja, joissa näkyi saaliseläinten luita.
Näinpä myös ravintoketjun loppupää tuli dokumentoitua.

Ravintoketjusta netissä

Geologisia uutisia - GE1 ja GE2

2011-08-10T19:13:00.001+03:00

Viime päivinä on tapahtunut ja julkaistu mielenkiintoisia asioita Kuopionkin seudun kallioperästä.
Tiistaina 9.8. mitattiin Vehmersalmella kaksi maanjäristystä. Suomessa maa järisee useimmin Kuusamon alueella ja ne ovat voimaltaan erittäin pieniä. Vehmersalmen järistyksien voimakkuudeksi mitaattin 1,6 ja 1,5 Richterin asteikolla ja niinpä kukaan alueella (paikka kartalla) oleillut ihminen ei tiettävästi niitä varsinaisesti havainnut.
Näiden järistysten syynä voi olla pieni liikahdus alueen läpi kulkevissa kallioperän ruhjelinjoissa, kun niihin syntynyt jännitys purkautui.

Toinen tämänpäiväinen uutinen Savon Sanomissa kertoo, että Kuopion alueelle on pystytetty opastetauluja. Niistä voi saada tietoa alueen maankamaran kehityksestä.

Kolmas juttu Savon Sanomissa selvittelee kaivostoimintaa Suomessa. Kotimaamme kallioperä kiinnostaa kovasti myös suuria kansainvälisiä kaivosyhtiöitä, koska täältä on löydetty varsin monia lupaavia esiintymiä, joissa on mm. kultaa, kuparia ja nikkeliä. Uusia kaivoshankkeita on vireillä mm. Ilomantsin Pampalossa (kulta) ja Sodankylän Kersilössä (mm. kulta ja nikkeli).Lähinnä Kuopiota oleva malmiesiintymä on tutkimuskohteena Polvijärven Kylylahdessa. Muutama vuosi sitten tomintansa aloittanut Sotkamon Talvivaaran kaivos perustettiin Euroopan suurimman tunnetun esiintymän alueelle.

Suomen kaivostyöstä Diigossa
Jutun lähde: Savon Sanomat 10.8.2011

Lukuvuosi 2011-2012

2011-08-09T18:50:00.001+03:00

Tämä blogi toimii tänäkin vuonna virikkeenä sekä minulle itselleni että toivottavasti myös blogin juttujen lukijalle
Kursseilla on käytössä opetukseen ja opiskeluun myös Moodle, Wikispaces ja Twitter. Facebookin tai vaihtoehtoisesti Google+: n käyttö myös koulussa on harkinnassa
Muutenkin erilaisten nettityökalujen ja ohjelmien valikoitu käyttö on monipuolista

Mielenkiintoisia päiviä - GE1 ja GE3

2010-08-01T09:03:00.003+03:00

"Harrastusblogin" puolella
Aken blogi: Lämpöennätys, savua maisemassa ja myräkkä
Katso myös: Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Kaikkien aikojen uusi lämpötilaennätys 37,2 astetta!

Hyvää ja leppoisaa kesää!

2010-07-02T13:20:00.001+03:00

Kotiloinvaasio - BI1 ja BI3

2010-05-27T23:10:00.008+03:00

Kotiloiden Suomen valloituksesta on uutisoitu jo useamman vuoden ajan (mm. http://www.ymparisto.fi).
Tänään olin pyöräretkellä Kuopion Savilahdessa ja kotiloita oli maassa suorastaan röykkiöinä (Karttapaikka).
Lehtokotiloksi ne tunnistin. Tämä laji on vähitellen levittäytynyt alkuperäisiltä asuinsijoiltaan rannikkoseudun lehdoista yhä pohjoisemmaksi.
Kuten videoltakin näkyy ne ovat todella kaikkiruokaisia!
Lehtokotilostakin saattaa olla todellista haittaa puutarhoissa ja puistoissa. Varsinaiseksi riesaksi on äitynyt tulokaslaji espanjansiruetana, josta ei tahdo päästä eroon millään.

Mukava sivusto luonnonmaantieteen kurssille - GE1

2010-05-20T12:41:00.001+03:00

Tuli vastaan tämmöinen sivusto: "Good Earth".
Sieltä löytyy mm. erittäin käyttökelpoisia animaatioita vaikkapa eksogeniasta kuten jäätiköistä tai virtaavan veden toiminnasta sekä tuulen työstä.

Majavien tutkailua avaruudesta ja lähempääkin

2010-05-11T20:24:00.012+03:00

Kanadan Albertassa, Wood Buffalon kansallispuistossa majavat ovat tehneet niin ison padon, että se näkyy avaruuteen saakka. Se löydettiin jo useita vuosia sitten nimenomaan satelliittikuvia tutkimalla. Patoa voit katsella nyt myös itse Google Earthissa, jossa on julkaistu sen paikanmerkki: Google Earth Hacks
Pato on hulppeat 850 metriä pitkä ja sen tekemiseen on varmasti tarvittu usean majavasukupolven aherrus.
Voi olla, että koko rakennelma ei ole majavien aikaansaannosta, vaan siinä on lisänä kevättulvien mukana tulleita kaatuneita puita.
Alue on pinnanmuodoiltaan tasaista, joten siitä syystä majavien pitää rakentaa pitkiä patoja saadakseen syntymään elämiseensä tarvittavia veden peittämiä alueita.
Padosta ei tule mitään turistikohdetta, koska se sijaitsee kaukana erämaassa, tiettömien taipaleiden takana.

Viime kesänä kuvasin videolle majavaa, joka oli selvästkin kiusaantunut aiheuttamastani häiriöstä: Siitä on tämä paikanmerkki Google Earthissa. (Google Docsissa)

Tässä kuva samasta tilanteesta

JK. Nyt siis Google Docsiin voi viedä myös kmz- tiedostoja.

Aulangon ITK10-päivillä myös luontomediaa

2010-04-24T10:40:00.002+03:00

Aulangolla at EveryTrail

Map your trip with EveryTrail

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa - Aulanko; Häämenlinna 21.-23.4.2010

Taivaalle tiirailua - GE1 ja GE3 sekä myös GE2

2010-04-18T17:37:00.011+03:00

Lauantaina 17.4.2010 kesäpaikalla oli mielenkiintoista katsella taivaalle ja pähkäillä, näkyykö Itä-Suomenkin päälle levinnyttä tulivuorituhka- pilveä siellä.
En ole huomannut mediassa tietoja siitä, voiko sen havaita ja jos se on mahdollista, niin miten se eroaa tavallisista pilvistä. Niinpä on ihan omaa spekulaatiota, onko alla olevassa ensimmäisessä kuvassa näkyvä hahtuvainen kerrostuma ihan tavallista yläpilveä vai sitä tulivuorituhkaa - Minusta se on vähän erikoisemman näköistä.
Se on selvä, että määrätyllä tavalla taivas oli lauantai- iltapäivänä erilainen kuin normaalisti: Nimittäin joskus taivaalla näkyy yhtä aikaa jopa useamman Suomen yli lentävän pitkänmatkan koneen jättämä vana. Myös itse kooneetkin erottuvat kirkaalla säällä jopa paljain silmin ja kiikareilla näkyy jopa niiden värit.
Alempi kuva on siis käsitelty tältä osin.

Jarin blogi - biologiaa ja maantiedettä: Vulkaaninen tuhkapilvi vaivana tänäänkin (16.4.2010, Hyvä kooste erilaisista nettilähteistä)

mm.Tämä animaatio tuhkapilven liikkeistä

Päivittyvä linkkilista suomeksi
Päivittyvä linkkilista englanniksi

Auringonlasku tuhkapilven läpi?

2010-04-16T22:36:00.005+03:00

Islannin tulivuoren purkauksesta Suomenkin päälle leviävää tuhkapilveä on turha tiirailla ylöspäin: Ei se varmaan taivaalla erotu. Sen sijaan on kerrottu, että aurigonlaskut ovat sen johdosta tavallista värikkäämpiä.
Pitihän tätä mennä katsomaan, kun sattui sopiva ilma ja pilvet eivät kokonaan peittäneet aurinkoa.
Sain varsin hyviä kuvia Kuopion Neulamäen tornista. Johtuuko taivaanrannan punerrus ja myös laajemmalle maisemaan leviävä sävytys tuosta tulivuoren tuhkasta, vai onko kyseessä vain tavallinen komea auringonlasku, jääköön kuvien katselijan arvioitavaksi.
Lisää näitä tämän illan kuvia on Panoramiossani ja video harrastusblogistani.

Kuopion Neulamäeltä 16.4.2010 klo 20.30

Tuhkapilvi sotkee Euroopan lentoliikennettä - GE1 ja GE3

2010-04-15T22:15:00.019+03:00

Eyjafjöll- tulivuoren raju purkaus on ollut tämänpäivän median pääuutinen. Purkausta ja sen seurauksia on esitelty monelta kantilta, joten tässä ei nyt ole mitään syytä ruveta jotain uutta siitä vääntämään.
Kuuntelin kiinnostuneena, kun vulkanismiin perehtynyt tutkija tv-uutisissa selvitti purkauksen luonnetta ja sitä, mitä tuo "tuhka" itse asiassa on.(YLE Areena) Tämä tulivuori (mistä täällä oli juttu jo aikaisemmin) purkautuu jäätikön alla. Sen kuumat purkaustuotteet sulattavat yläpuolella olevaa jäätä ja syntyy vettä höyrystävä räjähdysmäinen purkaus. Purkauskaasuihin sekoittuu mm. laavasta irtovia, erittäin pieniä lasimaisen teräviä palasia. Juuri nämä ovat erittäin vaarallisia lentokoneille, koska ne moottoreihin tunkeutuessaan saattavat sulaa uudelleen ja näin ne voivat jopa särkeä moottorit.

Kettu ja naali - BI3 ja BI1

2010-04-09T12:47:00.001+03:00

Korkeasaaren kuusi 16 chilenflamingoa löydettiin tapettuna (HS.fi) viime yönä ulkoaitauksesta. Asialla oli ilmeisimmin kettu. Oliko kyseessä ns. "city-kettu" on sitten määrittelykysymys.
Pääkaupungin ekologiaan nimenomaan Korkeasaarta koskien onkin siis syntynyt mielenkiintoisia ravintoketjuja: Puistojen kasveja jyrsiviä tulokkaita, citykaneja tapetaan Korkeasaaren kissapetojen evääksi ja ketut taas käyvät Andeilta tuotujen flamingojen kimppuun.
Miellyttävämpää uutisointia on tullut naalista. Tätä erittäin uhanalaista eläintä ei ole viime vuosina Lapissa nähty ja sen on jopa arveltu kokonaan hävinneen Suomen luonnosta. Helsingin yliopiston Värriön tutkimuasemalla on riistakamera ja se kuvasi naalia 11.1.2010 (HS.fi). Ilmeisimmin naaleja kuitenkin vielä Suomessa siis elelee.

Nämä kuvat ketusta ja naalista ovat Ranuan eläinpuistosta 13.4.2009

Taas nopeaa toimintaa Google Earthissa - GE1 ja GE3

2010-04-06T19:47:00.003+03:00

Meksikon-Kalifornian maanjäristyksen hienot karttakuvat ovat ladattavissa Google Earth Libraryssa

Maantieteen 1. kurssin herkku-linkit Google Earth Libraryssa

Talvi kasassa? - BI3

2010-04-05T19:59:00.003+03:00

Tämä aika keväästä on visuaalisesti varsin ikävää, kun kirkkaat kevään hanget sulavat ja samalla paljastuu kaikki talven aikana lumeen kertynyt aines.
Kasautumana tämä näkyy Kuopion lumenkaatopaikalla, jonka päältä on ohessa kuva tältä päivältä ja sama maisema nähtynä toisesta suunnasta Googlen silmin taustalla näkyvältä sillalta.

Näytä suurempi kartta

Joet tulvivat - GE3 ja BI3

2010-04-04T09:38:00.022+03:00

Etelä-Suomen ja Pohjanmaan joet tulvivat jo ja runsaslumisen talven takia tilanteen odotetaan pahenevan lähipäivinä.
Esimerkiksi Uskelanjoen vesi on noussut tänään (4.4.2010) Salossa joen varren asuntoihin, kun jokeen pakkautuneet jäät estävät veden virtausta. (YLE)
Tilanneseuranta on www.ymparisto.fi- sivustolla
Sivustolta löytyvät myös ennusteet vedenpinnan korkeudesta: Esim. Kallavesi
Nämä pelloille nousevat keväiset tulvavedet huljauttavat Itämereen suurimman osan merta rehevöittävästä vuotuisesta ravinnekuormasta.

Lisää tulivuoriuutisia - GE1 ja GE3

2010-03-29T18:39:00.003+03:00

Tyrrhenanmeressä 150 kilometrin päässä Napolista on tulivuori nimeltä Marsili. Se ei ole purkautunut koskaan ainakaan sinä aikana, kun ihminen on historiaa kirjalliseen muotoon dokumentoinut.

Nyt tämä vuori on alkanut heräilemään. Miksi sen käyttäytymistä seurataan nyt tiivisti? Tulivuoren kraatteri on merenpinnan alapuolella ja sen suuria magmapesäkkeitä peittävät seinämät ovat ohuet. Jos tulivuori purkautuisi, se todennäköisesti romahtaisi kasaan. Silloin syntyisi tsunami, joka hujahtaisi yli koko Etelä-Italian.
Sinänsä mielenkiintoista on, ettei tätä tulivuorta löydy http://www.volcano.si.edu/world/ - sivustolta eikä myöskään (ainakaan toistaiseksi) Google Earthin kartalta.

Toinen vulkaanisesti aktiivinen seutu, jota seurataan jopa globaalin uhkan varjossa on Yellowstonen alue. Sekin on osoittanut aktiivisuuden lisääntymisen merkkejä viime vuosina. Alue on itse asiassa jättimäinen kratteri ja jos se purkautuu, tuhot koskettavat välittömästi suurta osaa USA:n alueesta ja välillisesti kaikkia maapallon ihimisiä.

HS.fi uutiset 29.3.2010
Googlauslista Marsilista
Yellowstone

Paljon tietoa Maasta Nasalta

2010-03-28T20:09:00.000+03:00

NASA eli Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto julkaisee sivustollaan NASA Earth Observations Data runsain mitoin globaalia tietoa maapallomme olosuhteista.
Sivustolla olevat kartat avautuvat myös Google Earthiin.
Data on ryhmitelty seuraaviin kategorioihin, joiden sisällöstä on suluissa myös esimerkki: meri (esim. pintalämpötila), ilmakehä (esim. kokonaissademäärä), energia (esim. nettosäteily), maa (esim. nettoperustuotanto), elämä (esim. asukastiheys).
Kun sivustolla todetaan, että "The images available in NEO are freely available for public use. Please credit NASA as the source" ovat nämä siis todella käyttökelpoisia eri kursseilla.

Maapallon väestönkasvu - GE2 ja GE3

2010-03-27T12:47:00.002+02:00

Kun aloitan tehdä tätä juttua (27.3.2010 klo 11.29) maapallolla on http://www.optimumpopulation.org/ - sivustolla pyörivän laskurin mukaan 6 811 097 940 asukasta.
Suhteellisesti nopeimmin väestö kasvaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Esimerkiksi Nigerissä keskimääräinen lapsiluku on 7 lasta/nainen ja Etiopian asukasluku on vuonna 2050 ennusteen mukaan 196 miljoonaa.
Jo ennestään väkiluvultaan suurissa Aasian valtioissa Bangladeshissa, Pakistanissa ja Intiassa väestö kasvaa edelleen nopeasti toisin kuin Kiinassa, jonka tiukka väestöpolitiikka on taittanut tämän vielä toistaiseksi maailman väkirikkaimman valtion väestönkasvun.
Ennusteiden mukaan seitsemän miljardin raja saavutetaan parin vuoden kuluessa.
Monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka suureksi ja mihin asti maapallon väkiluku nousee. Erilaisten "skenaarioiden" mukaan maapallolla on vuonna 2050 alle 8, noin 8,4 tai jopa yli 10 mrd ihmistä.
Hesarin artikkelissa Optimum Population Trustin johtaja Roger Martin pohdiskelee väestönkasvun ympäristövaikutuksia. Seuraukset kietoutuvat ilmaston muutokseen:

Tulee pulaa viljelymaasta ja metsiä hakataan yhä enemmän: Hiilinielut vähenevät. Tämä johtaa ilmakehän hiilidioksidin lisääntymiseen ja sitä kautta kasvihuoneilmiö voimistuu.
Otetaan käyttöön maaperältään ohuita, yhä huonommin viljelykseen soveltuvia alueita, joihin eroosio pääsee helposti vaikuttamaan. Maaperä voi hävitä kokonaan ja kallioksi paljastuneessa maankamarassa ei viilentävä vesi pysy. Tämäkin nostaa ainakin paikallista lämpötilaa.
Kaikilla, uusillakin ihmisillä on lupa vaurastua ja tämä tietää lisääntyvää kulutusta ja luonnonvarojen käyttöä: Hiilijalanjälki kasvaa

Maapallon väestönkasvun hillitseminen on vaikea ja monisyinen kysymys. Telluksemme hyvinvoivaan väestönosaan kuuluvina meidän on helppo sanoa, mitä kehitysmaissa pitäisi tehdä, mutta onko meillä moraalista oikeutta kieltää vaikkapa afrikkalaisilta elintason nostaminen ja ihmetellä lapsirunsautta, vaikka globaalilla tasolla olisi parempi, että he eivät kuluttaisi enää luonnonvaroja niinkuin me olemme tehteet eivätkä aiheuttaisi enää lisää ilmaston lämpenemistä ainakaan nopealla väestönkasvulla.

Kun nyt lopettelen tämän jutun kirjoittamista (klo 11.54) maapallolla on 6 811 101 527 asukasta eli väkiluku on lisääntynyt tänä aikana 3587 hengellä eli 144,5 henkeä/minuutti ja siitä laskien tällä hetkellä väkiluku kasvaa 75 413 088 ihmisellä vuodessa.
Hesarin artikkelin mukaan kasvu on 75 0000 000/vuosi eli suuruusluokka on sama.
Lähteitä:

Helsingin Sanomat 26.3.2010
World Population (linkkilista)

Population Clocks

Islannin tulivuoripäivitys - GE1 ja GE3

2010-03-26T17:30:00.001+02:00

Islannin Eyjafjallajökull- jäätikön liepeillä purkautuu parhaillaan tulivuori. Tulivuori on purkautunut viimeksi vuonna 1821-1823 ja sen herännyt aktiivisuus yllätti tutkijat. Nyt purkaus on voimistunut ja laavavirta valuu vuorelta pohjoiseen laaksoa pitkin.
Vielä ei voida ennustaa, kuinka kauan purkaus kestää.
Lähellä tätä vuorta on Katla- vuori. Sen purkaus olisi paljon tuhoisampi, koska sen päällä on jäätikkö. Sen sulaminen saattaisi johtaa alueelliseen katastrofiin.

Wikipedia
Google Earth Hacks (Volcanoes of the World)
Global Volcanism Program

Vesipäivä

2010-03-22T14:26:00.001+02:00

Tänään vietetään maapallon vesipäivää.
www.vesijalanjalki.fi- sivulla voit tehdä mittauksen omasta veden kulutuksestasi.

Suomalainen geeniatlas - BI5 ja GE2

2010-03-16T20:18:00.005+02:00

TV-uutisissa ja muissakin medioissa kerrotiin tänään, että suomalaisten perimästä on koottu uusi geeniatlas.
Atlas perustuu yli 40.000 suomalaisen perimän selvittämiseen. Heiltä on kartoitettu satoja tuhansia geenimerkkejä, joita vertaamalla voidaan tutkia väestön perinnöllisiä eroja eri puolilla Suomea. Aineistosta saadaan selville myös, mille Europaan kansoille suomalaiset ovat eniten tai vähiten perimäsukulaisia.

Huomasitko vuorokauden lyhentyneen? - GE1

2010-03-04T07:56:00.003+02:00

No et varmaan, mutta tiedemiesten mukaan näin ilmeisesti kävi Chilen voimakkaan järistyksen seurauksena (YLE. fi Uutiset). Selitys on puhdasta fysiikkaa: Kun pyörivän kappaleen eli tässä tapauksessa maapallon massaa siirtyy lähemmäs kappaleen keskipistettä, pyörimisnopeus kiihtyy. Chilen järistyksessä näin tapahtui. Eipä tässä kuitenkaan kannata ruveta kelloaan rukkaamaan tämän takia, koska vuorokausi lyhentyi laskelmien mukaan 1,26 mikrosekunttia.
Ajanlasku on vuorokaudenkin suhteen ylipäätään aika vekkulia puuhaa: Miksi vuorokaudessa on 24 tuntia eikä vaikkapa 20, miksi tunti on 60 minuuttia ja minuutti 60 sekuntia eikä vaikkapa 100 sekuntia?
Maantieteen 1. kurssilla pohdiskellaan sitä, miksi vuorokausi on täsmälleen 24 tuntia, mutta maapallon todellinen pyörähdysaika (joka siis nyt hiukan lyheni) on 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,1 sekuntia!

Ajanlaskusta netissä

Jos et esim. muista tai tiedä, minä viikonpäivänä synnyit, se löytyy almanakka-arkistosta. Silloin, kun minä synnyin oli muuten täysikuu!

Maapallon liikkeistä netissä

Hyvä ajoitus geenitekniikkaan - BI5

2010-03-03T09:20:00.000+02:00

Biologian 5. kurssilla siirrymme tänään tutkailemaan geenitekniikkaa ja sopivasti YLE:n eilisillan uutisissa kerrottiin aiheesta: Suomessa aletaan viljellä geneettisesti muunneltua perunaa.(kts. YLE Areena 1.4.2010 saakka)

Genetechnology (linkkilista)
Geenitekniikka (linkkilista)

Suuria jäävuoriuutisia - GE1 ja GE3 sekä BI3

2010-02-28T18:05:00.005+02:00

Antarktikan koillislaidalla olevasta Merzin jäätiköstä irtosi muutama päivä sitten erittäin suuri "jäävuori", kun jo aikaisemmin alueella ajelehtinut B9B-niminen "jäälautta" törmäsi jäätikön laitaan.
Jäävuori tai -lautta nimitys ei oikein sovi kuvaamaan näitä, kun tuo B9B on 97 km ja tämä uusi ajalehtija 78 km pitkä.
Tein kuvakoosteen, jossa nämä jättiläiset on laitettu Itä-Suomeen.
Näin suurten jäämassojen liikkeet ja niistä sulava suolaton vesi saattavat vaikuttaa jo alueen merivirtoihin.
Niillä saattaa olla myös huomattavia vaikutuksia merieliöihin ja sitä kautta ravintoketjuihin sekä mm. alueella pesivien keisaripingviinien elämään . Alueen maisemat muuttuivat myös varsin paljon.

Lisää tästä aiheesta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8538060.stm
Linkkilista ilmastonmuutoksesta Antarktiksella
Linkkilista ilmastonmuutoksesta ja jäätiköistä

Pohjakartta: Google Earth

Jäätikön kuva 7.1.2010: B9B lähestyy Merzin jäätikön kielekettä

Uusi lautta irtosi halkeamia (Rifts) pitkin.

Chilen maanjäristys - GE1 ja GE3

2010-02-27T21:23:00.006+02:00

Nopeaa tiedonvälitystä:

Google Earth

Liikennettä maailman merillä - GE2 ja GE4

2010-02-23T09:28:00.028+02:00

Eilisessä Helsingin Sanomissa (22.2.2010) oli mielenkiintoinen artikkeli siitä, kuinka ilmaston lämpeneminen sananmukaisesti avaa uusia reittejä merille. Pohjoisen napa-alueen yhtenäisen jäätikön pieneneminen on nimittäin tehnyt kesäisin mahdolliseksi kulkea ilman jäänmurtajaa koillisväylän ja luoteisväylän läpi.
Koillisväylä on meritie Pohjois-Atlantilta Siperian pohjoispuolitse Beringinsalmeen ja luoteisväylä kulkee Beringinsalmesta Kanadan arktisen saariston kautta Atlantille.
Molemmat väylät kiinnostavat siksi, että ne ovat suorempia reittejä noiden alueiden välisille kuljetuksille kuin etelämpää Panaman ja Suezin kanavan kautta kulkevat reitit.
Koillisväylä koskettaa Suomea sekä sen historian että mahdolisesti myös tulevaisuuden kautta.
Suomalaisyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld pääsi retkikuntineen Vega- laivallaan läpi koillisväylän kesällä 1879 - tosin vasta odotettuaan talven yli jäihin juuttuneena ennen Beringinsalmea.
Jos koillisväylän meriliikenne tulevaisuudessa lähtee toden teolla käyntiin, Suomesta voisi tulla sitä kautta suuntautuvien kuljetusten tärkeä kauttakulkumaa. Artikkelissa tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen visioi mm. sitä, kuinka Norjan rannikkosatamista tuotaisiin öljyä ja kaasua rautateitse Ouluun ja sieltä edelleen putkia pitkin Euroopan markkinoille.
Siis mitä öljyä ja kaasua?
Pohjoisen jääpeitteen sulamisesta seuraa nimittäin myös se. että tällöin päästäisiin hyödyntämäään arktisten alueiden merenpohjasta löytyneitä runsaita fossiilisten polttoaineiden varoja. Hankaluuksia ja ehkä kahnauksiakin tulee sitten siitä, mille valtiolle nuo varat kuuluvat ja kuka niitä saa hyödyntää. Siitä täällä on ollut juttu 12.8.2008.
Ilmaston muutoksen torjunnan ja seurauksien kannalta tämmöinen kehityskulku on tietenkin varsin kummallinen.

Laitanpa tähän samaan juttuun linkiksi sivuston, jolla voi seurata lähes reaaliajassa maailman merien laivaliikennettä: http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx
Kartalla näkyvät myös laivojen laadut erilaisina symboleina ja niitä klikkailemalla saa tietoa myös kyseisestä laivasta.
Tätä kirjoittaessani Suomenlahden keskiväylällä, Helsingin eteläpuolella on menossa neljä rahtilaivaa ja kaksi tankkeria itään. Länteen on menossa viisi rahtilaivaa ja kaksi tankkeria. Jäänmurtaja Sisu näköjään avustaa laivoja tuolla reitillä.
Hakuja voi tehdä myös sataman mukaan: Helsingin satamassa on klo 15.20 listauksen mukaan 15 erilaista alusta ja Rotterdamissa 200!

Samanlaista "laivabongausta" voi harrastaa myös GoogleEarthissa: http://www.gelib.com/marine-vessel-tracking.htm.

Kun näitä molempia zoomailee sopivasti, saa hyvän käsityksen maailman tärkeimmistä laivareiteistä ja satamista.

Drumliininäkymä - GE1

2010-02-13T09:20:00.018+02:00

Tein lisää kokeellisia virtuaalitutkimuksia Googlen näkymien käytöstä.
Etsin paikkoja, joilta voisi tieltä käsin katsella drumliineja.
Retkeillessäni tein yleisen havainnon, että kovin ovat pusikoituneet nämä Suomen maisemat. Niinpä kesti aikansa ennenkuin löytyi sopiva kuvakulma näillä seuduilla olevaan mäkimaisemaan.
Jonkinmoinen löytyi Tervosta: Haapamäki on "Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen alueella" - lähteen mukaan drumliini.
Tie kulkee sen kaakkoisen laidan yli:

Näytä suurempi kartta

Googlen näkymien opetuskäyttö

2010-02-12T07:33:00.017+02:00

Googlen "katunäkymien" avaaminen on avannut todella vilkkaan keskustelun siitä, mitä kaikkea tunnistettavaa inhimillistä toimintaa kuviin on tarttunut.
Maantieteen ja biologian opettajana hetkohta mietin, miten palvelua voisi hyödyntää opetuksessa.
Tätä voi tehdä varmasti erittäin monella tavalla kuten esim. maisema-analyyseissä.
Voi myös käydä digitaaliretkellä jollain huomattavalla geomorfologisella muodostumalla kuten Punkaharjulla.
Sikälikin tuo mediassa esillä oleva termi "katunäkymät" siihen liittyvine sivuilmiöineen antaa liian suppean kuvan palvelusta ja sen todellisesta hyötykäytöstä.

Näytä suurempi kartta

Kts myös Biomi.org- blogi: Googlen katunäkymät luontoharrastuksessa

Pääsitkö kuvaan?

2010-02-10T06:51:00.028+02:00

Google julkaisi eilen Google Maps- palvelussaan Suomesta kuvatut näkymät.
Näyttääkö tutulta?

Näytä suurempi kartta
Näkymiä pääsee katselemaan kätevimmin zoomaamalla karttaa lähemmäs kohdetta ja siirtämällä sitten keltaisen ukon kohteen luo.

Huomasin senkin, että karttanäkymään ilmaantuvat myös ko. paikalta otetut ja Panoramioon viedyt kuvat, Tässä esimerkki: Eräänä pimeänä pakkasiltana ottamani kuva.

Uusia eväitä ilmastonmuutokseen - GE3,GE1 ja BI3

2010-02-08T08:52:00.020+02:00

Ilmastonmuutos on ollut viime aikoina esillä mediassa myös siksi, että "ilmastoskeptikot" ovat aikaisempaa enemmän saaneet ääntänsä kuuluviin. Meneillään oleva kunnon talvi vaikuttaa ihmisiin myös mentaalitasolla ja niinpä katugallupeissa ilmaston lämpenemisestä ei olla kovinkaan huolissaan.
Tiedon tulva on suorastaan valtava ja kokonaiskuva uhkaa hämärtyä.
Tähän tarpeeseen on tehty "Ilmastotieto"- blogi.
Sen lähtökohtana on "virallinen totuus" ilmaston lämpenemisestä ja sen syistä. Sen antiin kannattaa tutustua. Heti ensimmäisessä artikkelissa käydään erittäin perusteellisesti läpi havaintotulokset ja teoria lämpenemisen syystä.
Perustuvatko "ilmastoskeptikkojen" mm. IPCC: a kritisoivat näkemykset faktoihin vai ovatko ne pelkkiä mielipiteitä, vaatiikin sitten perusteellisempaa paneutumista aiheeseen. Kannattaa niihinkin kyllä perehtyä, jos ne ovat esim. arvostettujen tutkijoiden näkemyksiä tai todennettuja havaintoja eivätkä selvästi pelkästään propagandaa.
On nimittäin ilman muuta käynyt niin, että sinänsä vakavalla asialla tehdään myös tiede- ja muutakin politiikkaa. Tätäkin asiaa pohdiskelin aikoinaan myös täällä blogissa.

Dinot höyhennettävänä - BI1

2010-02-06T16:30:00.011+02:00

Eläinten evoluution alalta on viime aikoina eniten tiedotettu niistä uusista fossiililöydöistä, jotka ovat antaneet uutta valaistusta dinosaurusten ja lintujen suhteesta. On päädytty siihen käsitykseen, että linnut ovat kehittyneet dinosauruksista. Pohdintaa on ollut sitten siitä, millaisia nuo dinot ovat olleet. Suurin kysymys on tietysti se, miten siipi ja ylipäätään lintujen sulat ja höyhenpeite on kehittynyt.
On löydetty dinosauriksi tunnistettujen eläinten fossiileja, joista voi päätellä niillä jo olleen höyhenpeite. Wired Science- sivustolla ja muissakin lähteissä on julkaistu tietoja siitä, että tiedemiehet ovat voineet päätellä, millaisia noiden eläinten sulat ja höyhenet ovat olleet väriltään.
Eilen katselin Prisma-studiota ja siellä vilahti semmoinen tieto, että uusimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että linnut ovat kehittyneet puussa eläneistä, varsin pienistä dinoista. Kilpailevan teorian mukaan maassa elävät dinot "olisivat saaneet siivet alleen"

Vedenalainen purkaus - GE1 ja GE3

2010-02-05T13:34:00.011+02:00

Maapallon tulivuoria esittelevän sivuston mukaan tämä Fukutoko-Okunoba vuori olisi purakautunut viimeksi vuonna 2005

Biodiversiteettivuosi 2010 - BI1 ja BI3

2010-01-21T16:08:00.021+02:00

YK on julistanut tämän alkaneen vuoden "Luonnon monimuotoisuuden vuodeksi".
Monissa eri tapahtumissa ja tahoilla halutaan kiinnittää huomiota tähän, myös ihmiskunnan hyvinvoinnille välttämättömään asiaan.
Vuoden kansainvälinen huippukohta on syyskuussa YK:n päämajassa pidettävä 65. yleiskokous.
Myös EU on aktiivisesti mukana ja avasi omalta osaltaan vuoden julistuksen kera 19.1.2010

Suomessa valkea kuorrutus - GE1

2010-01-16T14:30:00.013+02:00

Tuuleton ja muutenkin asiaa edistavä pakkassää on saanut aikaan sen, että kaikkialla Suomessa maisemaa koristaa hieno valkea päällyste.
Säätieteellisesti kyseessä on sekä huurre että kuura.
Itse en muista aikaisemmilta talvilta, että tämmöiset näkymät olisivat olleet näin pitkän aikaa ja näin laaja-alaisesti ihailtavina.
Koko ajan kaunis lumivaippa puiden oksilla on paksuuntunut ja sen painosta alkavat jo oksat ja hennompien puiden rungotkin taipuilla (kts kuva) . Jos tilanne jatkuu, kertyvä tykkylumi alkaa jo aiheuttaa vahikoa sekä puustolle että rakenteille kuten sähkölinjoille.
Dokumentoin tämän ilmiön EveryTrail- kävelyllä tänä aamuna Kuopiossa. Pivinen sää jossain määrin latistaa näkymiä.

Talvinen retki Kuopiossa

Map your trip with EveryTrail

Haitissa järisi - GE1 ja GE3

2010-01-13T21:53:00.008+02:00

Haitissa eilen tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen tiedot ja kartat on jo nyt julkaistu Google Earth Libraryssa
Kartoilla on paljon myös muuta tietoa Haitista ja alueen endogeenisista ilmiöistä.

Uutta Google Earthissa - mm. GE4

2009-12-09T19:26:00.005+02:00

Google Earth Libraryssa julkaistiin 8.12.2009 "Natural Earth Map Maker".
Kun tiedoston lataa ohjelmaan, saa käyttöönsä varsin mittavan kokoelman karttoja.
Mukana ovat mm. pohja- ja valtiokartat, vesistöt, kaupungit ja jäätiköt.
Tässäpä on tarjolla oiva lisäapu vaikkapa maantieteen aluetutkimuksen tekemiseen.

Ilmastonmuutos- kartta

2009-12-04T07:58:00.005+02:00

YLE: sivuilta löytyy havainnollinen "Ilmaston muutos ja maailma" -kartta, josta näin Kööpenhaminan kokouksen alla löytyy tietoa mm. ilmastonmuutoksen seurauksista eri puolilla maailmaa.

Aiheesta Google Galleryssa

Tuulisia paikkoja - GE1,GE2

2009-11-25T19:03:00.005+02:00

Tänään kello 17.00 julkaistiin Ilmatieteen laitoksen sivuilla Suomen tuuliatlas.
Sen karttaliittymästä pystyy etsimään varsin tarkkoja tietoja Suomen tuuliolosuhteista eri puolilla maata. Tiedot ovat keskimääräisiä määrätyillä säämalleilla simuloituja lukuja.
Tuuliatlaksen tietoja käytään jatkossa siihen, kun suunnitellaan tuulivoimaloiden sijaintipaikkoja. Niinpä atlaksesta löytyvät luvut myös kyseisen paikan tuulivoiman laskennallisesta energiantuotosta. Tuulitietoja käytetään hyväksi myös aluesuunnittelussa.
Katsoin tiedot Kuopion seudulta marraskuulta ja näyttää siltä, että suurimmat tuulen nopeudet löytyvät Kuopion pohjoispuolelta ja ovat 7,5-8 m/s

***

Tänään näyttää myös siltä, että Suomen "tuulisimpia paikkoja" ovat jääkiekkojoukkueiden valmentajien paikat!

Päivän kirja - BI1

2009-11-24T06:00:00.004+02:00

kuva: http://anthro.palomar.edu/evolve/Origin_of_species_1859_edition.htm

Lue netissä

Googledocsit ja Youtubet

2009-11-18T13:40:00.003+02:00

Olen jo aikaisemmin täällä kertonut, miten Google Docsissa olevaan esitykseen (alunperin sinne viety powerpoint) on kätevää upottaa aiheen kohdalle hyvä YouTuben video.
Videon etsiminen ja liittäminen diaan on erittäin helppoa "Insert video"- toiminnolla. Asiaa tietysti auttaa, jos on YouTubessa oma aihe/kurssikohtainen soittolista (esim. DNA ), jossa ovat tallessa parhaat ko. aiheen videot.
Olen "jatkojalostanut" näiden docsien käyttöä niin, että linkitän/upotan oppituntien powerpointit ennen koeviikkoa kurssin Pedanetin veräjään. Palautteen mukaan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tähän lisäpalveluun, josta siis ilmeisesti on hyötyä kokeeseen valmistautumisessa.
Alla on esimerkki bi2-kurssin DNA:ta käsittelevän esityksen diasta (kuvana).

Ajatuksia hiilipuun varjossa

2009-11-12T07:48:00.023+02:00

Opettajan asema tiedonjakajana on toisaalta ainutlaatuinen ja palkitseva mutta toisaalta aika ajoin varsin haasteellinen ja hankalakin. Erityisesti silloin, kun pitäisi selostaa mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi sekä myös puolueettomasti asioita, jotka ovatkin tarkemmassa syynäyksessä erittäin mutkikkaita ja osin ristiriitaisiakin.
Saatavan tiedon tulvasta on yritettävä seuloa esiin oleelliset faktat ja kun harvoin on itsellä mahdollisuutta perehtyä alkuperäisiin tutkimuksiin tai lähteisiin, on tyydyttävä selostamaan sitä, mitä ko. alan johtavat auktoriteetit ovat asiasta mieltä.
Keskiviiikkona 11.11.09 vietettiin Pohjoismaiden ilmastopäivää ja tulevaa Kööpenhaminan ilmastokokousta hehkutetaan mediassa harva se päivä.
Tämä ilmastonmuutos on juuri tuommoinen haastava asia. Minullakin on siitä linkkilistoilla tällä hetkellä 90 suomenkielistä ja 152 englanninkielistä sivustoa.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPPC on tämän asian johtava auktoriteetti ja sen laatimia ennusteita ja ilmaston lämpenemisen seurauksia tulisi siis koulussakin selkokielellä nuorille selostaa ja tehtävinä pohdiskella.
Entäs sitten, jos tiedoissa ilmenee ristiriitaisuuksia ja jopa tahallista tutkimusaineiston vääristelyä, kuten tämän viikon MOT (9.11.09 poistuu Areenasta 16.11.) - ohjelma väitti. Pitäisikö niillä kursseilla, joilla ilmastonmuutosta käsitellään, olla mukana myös tämäntapaista, yleiseen näkemykseen kriittisesti suhtautuvaaa informaatiota?
Vai olisiko parasta vain toistaa se, mitä alan johtavat auktoriteetit ovat meille kertoneet ja selostaa ymmärettävästi ilmaston lämpenemiseen johtavia, yleisimmin hyväksyttyjä prosesseja vaikkapa tämän mainion hiilipuun avulla?

Uutta Worldmapperissa

2009-11-02T19:01:00.006+02:00

Worldmapper kartat näyttävät erilaisia asioita maailmastamme totutusta poikkevalla mutta erittäin havainnollisella tavalla.
Niitä on hyödyllistä tarkastella etenkin maantieteen kursseilla ja tehtäviäkin niistä on tehty, mutta soveltuvat ne toki muihinkin aineisiin. Sieltä voi tutkiskella vaikkapa tautien esiintymistä terveystiedon, vaurauden jakautumista yhteiskuntaopin ja eri uskontojen levinneisyyttä uskonnon tunneilla.
Karttojen yhteydessä on selostus siitä, kuinka ne on tehty ja myös tilastoaineistoa löytyy sekä itse karttasivulta että sen yhteyteen linkitetyistä tiedostoista.
Uutuutena on nyt julkaistu "World Population Atlas" , josta pääsee katselemaan kunkin valtion väestön jakaumaa aika erikoisella tavalla (Gridded Population Kartograms): Kun perinteisesti asutustiheys näkyy kartalla väreillä tai rastereilla, näillä kartoilla väestön määrä eri osissa valtiota esitetään eräänlaisina "korkeuskäyrinä". Suomi näyttää silloin tämmöiseltä ja Brasilian väki asettuu näin

Museossa tieto ei museoidu

2009-10-29T18:36:00.014+02:00

Eilen oli Kuopion luonnontieteellisessä museossa tilaisuus, jossa intendentti Jukka Kauppinen kertoi joukolle seudun biologian ja maantieteen opettajia museon roolista koulujen opetuksen tukena.
Kuopion museon pysyviä ja vaihtuvia näyttelyjä on pitkään hyödynnetty eri oppiaineiden yhteydessä museovierailujen ja niihin liittyvien tehtävien muodossa.
Kuopion museolla onkin tämmöiseen "museopedagogiikkaan" perinteitä ihan museon alkutaipaleelta lähtien, koska sen perustajat ja ensimmäiset kokoelmien kartuttajat olivat itse opettajia.
Jukan mielenkiintoisen esityksen punainen lanka kulki monisäikeisenä:
Museo voi tarjota runsaasti aineistoa paikallisen ja seudullisen luonnon monimuotoisuuden esittelyyn.
Luonnon ihmeiden ohella - tai oikeastaan niihin kiinteästi liitettynä - voidaan kertoa mielenkiintoisia asioita myös paikallisesta kulttuuriperinnöstä. Tässähän Kuopiolla on runsaasti tarjottavaa etenkin luontotaiteen alalta (von Wright- veljekset ja Matti Karppanen).
Jonkin seudullisen lajin kuten vaikkapa maakuntalinnun kuikan ympärille on jo koottu monipolvisia tarinoita.
Tässä vain osa niistä monista näkymistä ja esityksessä esiin tulleista toteutuksista ja uusista suunnitelmista, mitä museo tarjoaa ja missä voimme opettajina tehdä sen kanssa yhteistyötä.

Hallitus kokoontui meren pohjassa - GE3

2009-10-17T20:51:00.005+03:00

Tänään uutisoitiin useassa mediassa siitä, kuinka Malediivien saarivaltion hallitus kokoontui uppeluksissa. Tällä tempauksella oli vakava sanoma: Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, niin siitä johtuva merenpinnan nousu upottaa lähivuosikymmeninä Malediivien ohella muitakin matalia saarivaltioita ja matalia alueita.

Olen koonnut aiheesta Google Earthiin tiedoston

Kuinka 2 m DNA:ta mahtuu solun tumaan? - BI2 ja BI5

2009-10-09T09:41:00.009+03:00

On laskettu, että solun toiminnan koodittamisen perusmolekyyliä, jossa geenit ovat - siis sitä DNA:ta - on ihmisen jokaisessa solussa peräti kaksi metriä. Nyt on selvitetty (vielä tarkemmin kuin yo. videossa), miten tämmöinen superpakkautuminen on mahdollista (Tiede.fi).
DNA:n laskostumisessa tapahtuu myös matematiikan puolelle meneviä asioita eli kyseessä ovat ns. fraktaaliset ilmiöt.

Ribosomeista Nobeli - BI2 ja BI5

2009-10-07T13:30:00.010+03:00

Solutututkimus on tällä hetkellä keskeinen tutkimusala ja siksi ei ole yllättävää, että kemiankin Nobel- palkinto meni alan edustajille (YLE). Palkinto myönnettiin tällä kertaa ribosomien tutkijoille. Ribosomeja tutkailemme mekin lukiossa biologian kursseilla proteiinisynteesin kohdalla.

Proteinsynthesis

Telomeerista Nobeli - BI4 ja BI5

2009-10-06T14:55:00.011+03:00

Tämänvuotinen fysiologian ja lääketieteen Nobel- palkinto myönnettin krosomien päässä olevan alueen ns. telomeerin tutkijoille (Tiede.fi 5.10.09)
Telomeereilla on tärkeä osa siinä kehityskulussa, joka ennen pitkää solujen jakautuessa johtaa niiden kuolemaan. Sitä kautta niiden tutkimisella on kytkös myös sen selvittämiseen, mistä vanheneminen johtuu ja siihen, voisiko siihen jotenkin vaikuttaa. Myös joidenkin sairauksien syntyyn telomeerien toiminnalla näyttää olevan vaikutuksia.
Nobel-palkitut ovat entistä tarkemmin selvittäneet telomeerin rakennetta ja toimintaa.

Telomeres

Google Docs & YouTube - GE1

2009-09-19T08:00:00.001+03:00

Kokeilin, kuinka Google Docsiin voi ympätä YouTuben videon. Tämähän onkin aika vekkuli tapa havainnollistaa esitystä. Tässä esimerkki maantieteen 1. kurssilta, jossa tutkailimme ja tulkitsimme koulussa olevia maisemamalleja. Yhtenä tarkastelun kohteena oli kanjoni.

Tulkoon vielä mainittua, että näin tehdyt dokumentit voi sitten upottaa kurssimateriaaliksi vaikkapa Moodleen tai Pedanetin veräjään.

Kaikenlaisia nettityökaluja - esim. GE3 ja GE4

2009-08-31T08:07:00.013+03:00

Sivustolle http://cooltoolsforschools.wikispaces.com/ on koottu suuri määrä kaikenlaisia netin kautta toimivia työkaluja.
Kokeilin alustavasti "Mapping tools"- valikosta http://quikmaps.com/ - sivustoa, millä voi editoida omia karttoja ja upottaa niitä vaikka näin blogiin.

Saaristokadun poukamissa - BI3

2009-08-29T10:15:00.001+03:00

Kuopion Saaristokatu on saanut aivan aiheesta kiitosta. Onhan sillä mukava liikkua ja katsella kauniita maisemia: Panoramio. On se siinä mielessä myös ekologisesti kestävää rakentamista, että matka keskustaan uusimmilta asuntoalueilta lyhenee huomattavasti.
Silloin, kun katua suunniteltiin ja YVA:a tehtiin, oli eräs keskeinen tutkimuskohde, kuinka kadun vaatimat pengerrykset ja sillat vaikuttavat veden virtauksiin.
Viime viikonloppuna huomasin, että erääseen pohjukkaan oli ilmaantunut "sinilevää".
Tämän aamun retkellä näytti, että tilanne oli pahentunut.
Kadun varrella on useita umpiperiä, joihin tuuletkaan eivät vaikuta. Ne olivat alunperin salmia, joissa vesi pääsi vaihtumaan.
Johtuuko veden laadun silminkin nähtävä huononeminen vaikkapa tässä lahdukassa (josta kuvat myös ovat) em. syystä ja miten tilanne jatkossa kehittyy?
En tätä kirjoittaessani tiedä, seurataanko Saaristokadun ympäristövaikutuksia Pohjois-Savon ympärisökeskuksen toimesta tältä osin edelleen.

Uusiakin nettivimpaimia päivitetyllä Moodle- kurssilla - BI3

2009-08-23T11:53:00.101+03:00

Tein aikoinaan ISOverkostoon lukion ympäristöekologian kurssipohjan. Aikaa siitä on vierähtänyt jo niin, että nyt sorvataan nettijuttuja ISOverstaassa. Huomaan myös sen, miten kovaa vauhtia web2.0- ja muut nettikalut ovat muutamassa vuodessa kehittyneet.
Niinpä ko. kurssipohja on tässäkin mielessä ollut jo pitkään päivityksen tarpeessa.
Nyt kokeilin päivityksen yhteydessä kaikenmoisia matkan varrella mukaan tarttuneita netti-sovelluksia: Siis sitä, miten niitä voisi järkevästi hyödyntää Moodlen kurssiaineistossa upotettuna tai linkitettynä. Toivottavasti nämä piristävät myös kurssin visuaalista ilmettä.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Delicious-linkkilistat sekä YouTuben soittolistat ja Google Earth Galleryn haut ilmastonmuutoksesta

Linkkilista suomeksi josta:

Linkkilista englanniksi, josta:

YouTuben soittolista (oma)
Google Earth Gallery (hakuja)

Ohjeistusta siihen, kuinka linkkilistoilta löytyy aineistoa (Jingillä tehty swf-video)

EveryTrail- venematka johdantona vesistöjen käsittelyyn

Muuruveden Putaansaari at EveryTrail

Map created by EveryTrail: GPS Community

Panoramio: Suot ja kansallispuistot

Google Docs: Päivittyvät lähdeluettelot (esimerkkinä kansallispuistot)

Slide & YouTube johdantona aiheeseen "Kestävä kehitys":
Voit istahtaa kuuntelemaan ja katselemaan "tauluteeveetä" ennen tai jälkeen seuraavien mittausten:

Uusinta törmäystietoa - GE3 ja GE1

2009-07-05T14:03:00.012+03:00

Google Earth Library: ssa julkaistiin tänään tietokanta, jossa esitellään kaikki ne paikat maapallolla, joihin todistetusti on törmännyt jokin avaruudesta tullut kappale tai kyseisen paikan geologinen olemus tukee sitä näkemystä, että kyseessä on törmäyskraatteri ("Impact Location").
On kulunut jo pitkä aika siitä, kun Suomesta esiteltiin tässä yhteydessä vain Lappajärvi. Myös Vaasan eteläpuolella oleva Söderfjärden ja Ahvenanmaan Lumparn ovat olleet jo aika pitkään esillä oppikirjoissa.
Tutkimukset ovat paljastaneet sittemmin yhä lisää näitä varmoja tai mahdollisia törmäyskohtia myös Suomesta.
Google Earthia vilkaisemalla näyttää siltä, että Suomen kohdalla taitaa olla jo yli 30 merkkiä.
Mielenkiitoista on huomata, että lähiseudun tuttujen järvenselkien kohdalle on ilmaantunut jo aikaisemmin todistetun Suvasveden lisäksi muitakin merkkejä.

Tikkametsän täystuho 28.6.2009

2009-06-30T10:21:00.018+03:00

Helteisen kesäpäivän päätteeksi 28.6.09 Pohjois-Savon poikki pyyhkäisi voimakas ukkosrintama: Se eteni Iisalmen seudulta klo 16.00 etelä-kaakkoon ja saavutti Leppävirran iltayhdeksältä. Rintamaan syntyi voimakkaita tuulia ns. syöksyvirtauksia, jotka kaatoivat metsää etenkin Lapinlahden Väisälänmäellä ja Kuopion Puutossalmella, josta nämä kuvat ovat. Kesämökkejä ja muita taloja, veneitä, autoja ja jopa muutama ihminenkin jäi kaatuvien puiden alle, mutta vakavimmilta vammoilta onneksi vältyttiin. Sähköt ovat tätä kirjoitettaessa poikki vielä laajalta alueelta. Isoja rakeita satoi maan valkeaksi monin paikoin.
Kävin tänä aamuna katsomassa tilannetta Puutossalmessa ja näky oli suorastaan karmaiseva. Kaunis männikköharjanne tien molemmin puolin oli sikin sokin olevien runkojen ja juurakkojen ryteikköä. Käpytikanpoikien kotihaapa oli pystyssä ja pojat kiikattivat emolta ruokaa keskellä sekasortoista maisemaa.
Puiden raivaus tulee olemaan kova ja vaarallinenkin urakka, kun "konkeloita" tai muuten toistensa lomaan jännitykseen jääneitä runkoja on paljon.

Kiviretkellä Kuopiossa

2009-06-18T11:41:00.022+03:00

Kuopion kaupunki järjestää pitkin kesää hyvin valmisteltuja ja toteutettuja opastettuja retkiä ja kävelyjä sekä kulttuuri- että luontokohteisiin.
Eilen (17.6.2009) oli vuorossa "Kivi Kuopion kaupunkirakentamisessa".
Geologi Heikki Lukkarisen (Geologian tutkimuskeskus) opastuksella ja retkeä varten tehdyn monisteen avulla tutustuimme monipuolisesti aiheeseen.
Tein retkestä koemielessä "Every Trail"- palveluun tiedoston ja hyvin onnistui. Minulla oli mukana gps- laite ja kamera, johon tallentuivat kuvanottopaikkojen koordinaatit. Vein sitten reitin ja kuvat ko. palveluun sekä kirjoitin kuviin selostuksia. Näin syntyi kätevästi alla oleva tuotos. Kuvan selostuksen näet, kun viet hiiren kuvan päälle ja klikkaat (i). Tekstin saat pois kuvan päältä (x):sta.

Kivi Kuopion kaupunkirakentamisessa at EveryTrail (linkki Every Trail- sivulle, jossa kartta ja diaesitys kuvista)

Tässä upotettu versio kuvien kera mutta ilman selostuksia.

Map created by EveryTrail: Travel Community

Hasardeja Google Earthissa - GE3

2009-05-29T10:29:00.004+03:00

Tässäpä edellisen jutun jatkeeksi uutta tietoa hasardimateriaalista Google Earthissa. On nimittäin julkaistu "Historical_Natural_Hazards_Database.kmz" tiedosto, josta löytyy tietoa Tsunameista sekä huomattavimmista maanjäristyksistä ja vulkaanisista purkauksista.

Hirviteeman jatkoa maastossa ja netissä - BI3

2009-05-20T13:23:00.016+03:00

Muutama päivä sitten retkeilin lähellä edellisessä hirvi- jutussa olevien kuvien maisemia.
Hirviä en nähnyt, mutta merkkejä niiden oleilusta kyllä rutkasti: Kuvat puhukoot puolestaan.
Mahotonta pusikkoa oli sekä hakemista, että löytyi kulkukelpoista maastoa.

Hakemisesta puheen ollen: Mitäs uusi wolframalpha- hakukone kertoo hirvestä (moose) ylipäätään ja hirven lihasta? Entäs mitäs se tuo näytille hakusanoilla "moose car accidents": Siitä ei mitään.
Pitää jatkaa tämän uudella tavalla toimivan, maanantaina 18.5.09 avatun palvelun testaamista.

Väriä tien varrella - BI3 ja GE3

2009-05-13T22:10:00.002+03:00

Ajelin 8.5.09 ysitietä pitkin ja aloin ihmetellä, mitä ihmeen keltapunaista nauhaa oli tien laidalla. Kun nauhoitus jatkui ja jatkui äkkäsin, että kyseessä on uudenlainen "hirviaita".
Lieneekö kyseessä kokeilu (arvelin tuolloin) vai pysyvämpi ja ainakin rakennettua aitaa halvempi keino, jolla hirvien ryntääminen tielle tuolla varsin hirvikolariherkällä alueella pyritään estämään?
Kieltämättä nauha ei ainakaan komista tien varren maisemia, mutta jos se räikeydellään ajaa tärkeän asiansa, niin mikäs siinä.

Tänään (13.5.09) YLEn iltauutisissa tästä kerrottiin. Kyseessä on tosiaan kokeilu siitä, miten hirvet reagoivat tämmöiseen nauhaan. Ehkä ne ainakin pysähtyvät tutkimaan nauhaa eivätkä ryntää suoraan metsästä tielle.
Tavoitteena on myös se, että autoilijat tarkkailisivat tien varsia tarkemmin.

Tietoa hirvikolareista

Napapiirillä - GE1 ja GE4

2009-04-15T17:56:00.027+03:00

Pääsiäisen aikaan tuli käytyä napapiirillä, joka tällä hetkellä sijaitsee paikassa, jonka koordinaatit ovat 66°32'36.60"N 25°50'46.20"E. Näin näytti gps-laitteeni. Samalla tuli testattua, miten sijaintieto tallentuu kaapelin kautta Garminin "gepsistä" Nikon D200- kameraan kuvan EXIF-tietoihin. Hyvin näyttää pelittävän. Kun tuommoisen kuvan siirtää Panoramio- palveluun , se sijoittuu automaattisesti kartalle ja sen voi sitten avata GoogleEarthiin.

Napapiiri - siis kuvan paikka - on tällä hetkellä tuossa kohti. Napapiirin N- koordinaatti ilmoittaa, missä kulmassa Maan akseli on kallellaan suhteessa "vaakatasoon". Akselin kallistuskulma muuttuu aikojen saatossa ja näin myös napapiirin paikka.
Niinpä joulupukin oheistuotteineen pitää joskus tulevaisuudessa siirtyä nykyisestä paikasta pohjoiseen, jos hän edelleen aikoo ottaa turisteja vastaan "Arctic Circle"- paikassa
Miksikö pohjoiseen ja millä aikataululla?
Tutkipa näitä lähteitä:

Mielenkiintoisia näkymiä

2009-04-02T12:04:00.008+03:00

Jari Kolehmainen esittelee blogissaan todella mielenkiintoisia uusia Google Earthin sovelluksia: Kannattaa tutustua !
Kyseisestä jutusta "bongasin" http://www.360cities.net/ - palvelusta kuvan myös Kuopiosta: Hiirellä kuvaa kääntelemällä pääset kiertämään Puijon tornia 360 astetta. (Panorama by Andrey Ilyin)

Observation tower at the Puijo Hill in Kuopio

Alaskassa aktiivista - GE1 ja GE3

2009-03-26T09:00:00.000+02:00

Niin millaista?
Katsopa täältä:

Aktiivisia tulivuoria (oma, toivottavasi päivittyvä GoogleEarth- tiedosto mm. videoiden kera)
Volcanoes of the World (GoogleEarthin oma: Kaikki maapallon tulivuoret)
Kuvia (Wired Science)

Havaijin nenet ja suomalaiset tukkasotkat - BI3

2009-03-22T19:26:00.026+02:00

Lintumaailmasta on julkaistu tuoreita raportteja. Toinen kertoo siitä, että Havaijin linnuilla menee erittäin huonosti, kuten tämän päivän Helsingin Sanomat asian ilmaisee.
On arvioitu, että saaren kotoperäisistä 113 lintulajista peräti 71 on jo kuollut sukupuuttoon. (USA:n lintukannan raportti- pdf) Videolla esiintyvä Havaijin kansallislintu havaijinhanhi eli "nene" on erittäin uhanalainen. Merkittävä syy vilahtaa myös kuvassa eli mungo, joka on eräs niistä tulokaslajeista, jotka tappavat lintuja siellä.
Ihmisen aikaansaamat muutokset hävittävät lintujen elinympäristöjä niin Havaijilta kuin monella muultakin maailman linnustostoltaan ainutlaatuiselta alueelta.

Tukkasotkasta uutisoidaan, että Ahvenanmaalla talvehti tänä talvena "melkein tuhat kertaa enemmän tukkasotkia kuin 1980- luvulla".
Kun muillakin vesilinnuilla kuten mm. telkällä on havaittu samanlaista kehitystä eli yhä enemmän yksilöitä jää talvehtimaan Suomen alueelle, pidetään tätäkin seurauksena ilmaston lämpenemisestä. (BirdLife Suomi- tiedotteet)

Ihmeellinen otus - BI1

2009-03-08T21:43:00.007+02:00

Mikä ja missä?

Katso Google Earthin kautta
Jutun juurta: Helsingin Sanomat 3.3.2009

Ilokaasua ilmaan tundralta - GE1,GE3 ja BI3

2009-02-16T17:52:00.007+02:00

Tutkijat ovat löytäneet Venäjän tundralta ns. turvekehiä, joista vapautuu ilmakehään dityppioksidia eli ns. ilokaasua.
Uutinen ei herätä iloa ilmaston lämpenemisen kannalta, koska ilokaasukin on kasvihuonekaasu.
Jo pitempään on aiheuttanut huolta se, että ilmaston lämmetessä tundra on alkanut sulaa, jolloin sen maaperässä olevat metaanin varastot saattavat vapautua ilmakehään.
Näitä uutisia lukiessani noteerasin Google Earthiin pari päivää sitten julkaistun satelliitikuvan Alaskan tundralta ("Spongy Land"): Ovatkohan siinä näkyvät kuviot samoja kuin mitä näissä ilokaasu-uutisissa raportoidut?
Lähteet:

Tieteen kielestä

2009-02-12T15:00:00.004+02:00

On mielenkiintoista lukea sinänsä erinomaisia tekstejä vaikkapa ajankohtaisesta elämän synty ja evoluutio- teemasta. Huomio kiinnittyy siihen, miten vaikeaa täsmällisin tieteellisin sanankääntein ja termein on kuvata varsin mutkikkaita biologisia prosesseja.
Osaksi kyseessä on varmaan halu popularisoida ja yksinkertaistaa lukijalle monimutkaisia asioita. Lienee myös niin, että kielestä ei löydy tiukan luonnontieteellisiä sanoja ja ilmauksia, jotka sopivat kyseiseen yhteyteen. Niinpä pitää turvautua antropomorfismiin.
Tässä muutama esimerkki, jotka valaisevat mielestäni asiaa.
Viimeisimmässä Tiede- lehdessä oli erittäin hyvä artikkeli siitä, miten nykytiede selittää elämän synnyn maapallolle ja minkälaisia ensimmäiset elämänmuodot olivat.
Tässä lainauksia ko. tekstistä. Olen laittanut kursiivilla ne kohdat, jotka jopa töksähtävät esille sieltä ao. mielessä:
"Se (RNA) osasi monistaa itseään"
"Sitten seurasi onnenpotku. Jossakin vaiheessa rna-molekyylit tulivat punoneeksi ketjuja.."
"Proteiinit kehittyivät vähitellen hyvin näppäriksi töissään..."
"Vähitellen proteiinientsyymit oppivat myös kopioimaan perimää..."

Tietenkään asiayhteydestä irrotetut lauseet eivät anna oikeaa kuvaa tekstin koko sisällöstä. Itseäni kovasti askarruttaa tuo termi "oppia" silloin, kun puhutaan jopa molekyylitason asioista. Olen ymmärtänyt niin, että "oppiminen" on varattu korkeammille eliömuodoille. Olisi hyvä, jos jossain olisi selkeä määrittely siitä, mitä "oppiminen tai osaaminen" em. yhteydessä tarkoittaa.

Löytyy myös tekstejä, joissa eliöt "opettavat" toisilleen asioita.
Biologian oppikirjassa selitetään ns. sukulaisvalintahypoteesia, mikä liittyy kirkkaan värityksen evolutiiviseen kehitykseen kytkettynä ko. eliön pahanmakuisuuteen tai myrkyllisyyteen. Kuvatekstissä lukee: "Osa saaliista (kirkkaan värisiä hyönteistoukkia) uhrautuu sisaruksiensa puolesta opettaakseen petoa välttämään saalista" - Miten tämä "opettaminen" on kehittynyt ja mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan?

Jutun juurta

Kirsi Lehto: Miten elämä syntyi?; TIEDE 2 2009
BIOS 1; Eliömaailma s. 20 WSOY

Itämeren kampamaneetit - BI3

2009-02-10T10:07:00.005+02:00

Aikaisemmin täällä (elokuu 2008) oli juttu siitä, kuinka Itämereen levinneet ja huolta aiheuttaneet amerikankampamaneetit ovat vähentyneet.
Eilen uutisoitiin, että lajin onkin pienempi arktinen kampamaneetti, josta ei pitäisi olla vaaraa Itämeren ravintoketjuille.

Juttuja ihmisen perimästä ja geenitekniikasta - BI2 ja BI5

2009-02-09T16:16:00.019+02:00

Viime päivien lehdissä oli kaksikin juttua tästä aihepiiristä:
Sunnuntain Helsingin Sanomissa kansainvälisesti korkealle arvostettu geenitutkija Leena Palotie kertoo, missä ihmisen perimän geenitason kartoituksessa eli ns. läpiluennassa tällä hetkellä ollaan menossa ja mitkä ovat geenitekniikan tulevaisuuden sovellukset mm. lääketieteessä.
Tämänpäivän Savon Sanomissa pohdiskellaan, onko uusi uhka puhtaalle urheilulle "geenidoping".

Leena Palotie kertoo, että seuraavan 18 kuukauden aikana on tarkoitus selvittää erilaisia etnisiä ryhmiä edustavien tuhannen ihmisen koko perimä. Tiedot laitetaan internettiin. Tämä tutkimus on edelleen kallista puuhaa: Yhden läpiluennan hinta on tuhansia euroja.
Perustietämyksen ohella tarkemmalla geenikartoituksella tähdätään mm. täsmälääkitykseen ja sitä kautta parempaan sairaanhoitoon.
Leena Palotie ei näe, että ihmisen perimän kartoitus ja sen sovellukset olisivat pelon aihe, vaikka geenitekniikan käyttö mm. hyötykasveilla ja sitä kautta ravinnossa on herättänyt myös kiivasta vastustusta.

Voisiko geenitekniikalla tuottaa huippu-uimarin, jolla olisi varpaiden välissä räpylät?
No ei varmasti koskaan ja ylipäätään edes yksittäisten eläingeenien siirtäminen "jalostusmielessä" ihmiseen on edelleen myös eettistä syistä utopiaa, vaikka se teknisesti olisikin jo mahdollista.
Kuopiolainen alan huippututkija, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttula ei ole huolissaan siitä, että geenitekniikka urheilijan perimän ja sitä kautta anatomisten tai fysiologisten perusominaisuuksien manipulaatiomielessä tulisi lähiaikoina dopingvälineeksi urheilussa.
Sen sijaan menetelmien kehittyessä on toki mahdollista vaikuttaa geeniteknisesti esim. veren hapenottokykyyn tai lihasmassan kasvuun ja on ilmeistä, että tätä uutta "dopingia" varmaan joskus vielä kokeillaan.
Seppo Ylä-Herttula kuitenkin painottaa sitä, että huippu-urheilijan kehittymisen tärkeimmät tekijät ovat kuitenkin lajiin sopivat poikkeuksellisen hyvät ominaisuudet: Perimästä toki nekin johtuvat!

Jutun juurta: Helsingin Sanomat 8.2.2009
Savon Sanomat 9.2.2009
The Sanger Institute (Leena Palotien johtama laitos)
A. I. Virtanen Institute for Molecular Sciences: Molecular Medicine (Seppo Ylä-Herttualan johtama laitos)

Eläinten sukupuuta piirretään uusiksi - BI1

2009-01-28T09:28:00.018+02:00

Uudet molekyylibiologian antamat tulokset ovat antaneet aiheen pohtia uudelleen mistä, missä järjestyksessä ja mitä linjoja kehittyen eläinkunnan eri pääjaksot ja niiden luokat jne ovat kehittyneet.
Käsitys siitä, että kehitys on ollut suoraviivaista - yksinkertaisemmasta monimutkaisempaan - ja siis sienieläimistä eri vaiheiden kautta selkäjänteisiin on ehkä virheellinen.
Eläinkunnan edustajia biologisessa mielessä ja etenkin niiden evoluutiota esiteltäessä on ylipäätään hankala käyttää termejä "yksinkertainen/alkeellinen" - "monimutkainen/kehittynyt", koska ne antavat semmoisen kuvan, että toiset eläinryhmät ovat pärjänneet huonommin ja toiset kehittyneemmät paremmin. Tästä ei ole tässäkään kysymys vaan siitä, miten eläinkunnan eri haarat (pääjaksot) ovat uuden biologisen tietämyksen mukaan kehittyneet toisistaan.
Uutta tietoa on se, että "alemmat" polttiaiseläimet kuten korallit ja meduusat ovatkin kehittyneet rinnakkain "korkeampien" eläinten kehityshaaran kanssa. Tämä haara johti laakamadoista aina selkärankaisiin saakka.
Eläinkunta on "saanut serkun mutta menettänyt äidin" kuten WiredScience runollisesti toteaa uudella tavalla piirrettyyn sukupuuhun viitaten.
Uusi käsitys nostaa samalla eläinkunnan alkujuureksi "laakkoeläinten" (Placozoa) - pääjakson, jota ei lukion kirjoissakaan tähän asti ole juuri esitelty.

Aiheesta lisää:

Uutta tutkimustietoa ominaisuuksien periytymisestä - BI2 ja BI5

2009-01-26T16:04:00.018+02:00

Tiukka käsitys siitä, että vain sukusolulinjan eli ituradan kautta kulkevat geenit ja niiden aiheuttamat ominaisuudet periytyvät on edelleen osittain murenemassa. Tästä on täällä ollut juttu jo aikaisemmin.
Nyt on julkaistu uutta kaksostutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, että muuttuneet ominaisuudet voivat periytyä ilman, että itse geeneissä ja niiden DNA- koodissa tapahtuu muutoksia. Tätä kutsutaan epigeneettiseksi periytymiseksi.
Selityksenä pidetään geenien toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Näin joku ympäristötekijän aiheuttama muutos vanhemmissa tai jopa määrätyt elämässä tapahtuneet "kokemukset" näkyvät jollain tavalla lapsissa tai jopa lastenlapsissa, vaikka itse perityt perintötekijät ovat pysyneet muuttumattomina.

Saimaannorppa äärimmäisen uhanalainen - BI3 ja BI1

2009-01-21T22:30:00.011+02:00

Saimaannorpan kanta on käynyt suojelutoimista huolimatta niin pieneksi, että uudessa luokituksessa se on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. (YLE Uutiset)

Lähteitä:

Varoitus kuutista Haukiniemessä kesällä 2008

Suomen siivekkäät ja ilmaston lämpeneminen - BI1 ja BI3

2009-01-20T20:22:00.007+02:00

Suomen ympäristökeskus on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan Suomen päiväperhosten levinneisyysalue on siirtynyt keskimäärin 60 km pohjoisemmaksi.
Myös lintujen kohdalla on havaittu muutoksia. Aikaisemmin Suomesta talveksi poistuneita muuttolintuja on jäänyt yhä enenevässä määrin talvehtimaan. Toisaalta on havaittu, että etenkin Afrikassa talvehtivia lintuja on palannut aikaisempaa vähemmän tänne takaisin.

Yellowstone - GE1 ja GE3

2009-01-12T07:40:00.012+02:00

Yellowstonen alue on erittäin tuliperäistä ja maapallon suurimpia vulkaanisia systeemejä. Alueella on menneisyydessä, miljoonien vuosien aikana tapahtunut useita purkauksia, joista osa on ollut erittäin rajuja.
160 000 vuotta sitten tapahtuneen purkauksen jälkiä on Yellowstone- järvi, joka on purkautuneen tulivuoren romahtanut kraatteri eli kaldera. Jos todellinen "superpurkaus", jollainen tapahtui 2.1 milj. vuotta sitten käynnistyisi, suuri osa USA:sta peittyisi tuhkaan, kuolonuhreja tulisi ehkä satoja tuhansia joko suoraan purkauksen uhreina tai myöhemmin menehtyneinä purkauksen aiheuttamiin välillisiin vaikutuksiiin kuten hengitysilman saastumiseen sekä puhtaan veden ja ruuan puutteeseen.
Miljoonien ihmisten elämä laajalla alueella Pohjois-Amerikkaa kävisi mahdottomaksi ja tottakai koko USA:n talouselämä romahtaisi.
Jättipurkaus vaikuttaisi laajasti myös maapallon ilmastoon ja sitäkin kautta seurauksena olisi maailmanlaajuinen katastrofi.
Viime aikoina alueella on esiintynyt normaalia enemmän ja myös aikaisempia voimakkaampia maanjäristyksiä.
Asiantuntijoiden mukaan nämä kuitenkaan eivät ole merkkejä lähestyvästä purkauksesta. Tilannetta kuitenkin seurataan kiinteästi.

Lähteitä

Uutta tietoa Maan ilmakehästä - GE1

2008-12-16T21:35:00.008+02:00

Äskettäin on julkaistu kaksi ilmakehään liittyvää tiedeuutista, jotka ilmeisemmin kertovan samasta ilmiöstä hiukan eri kanteilta tarkastellen:

ScienceDaily (Dec. 16, 2008) raportoi Nasan mittaustuloksista, joiden mukaan maapallon ilmakehän ja sen yläpuolella olevan varsinaisen avaruuden raja on laskeutunut alemmas. Ilmakehän ylimpänä osana pidetään tällöin varautuneita hiukkasia sisältävää ionosfääriä. Yleensä edellä mainittu raja - siis ionosfäärin yläraja - on ollut päivällä 960 km:n ja yöllä 640 km:n korkeudella. Uusimmissa mittauksissa raja on laskeutunut päivällä 800 ja yöllä 420 kilometriin. Tämä muutos ja sen mahdolliset vaikutukset mm. radioliikenteeseen askaruttavat tutkijoita
Wired Science December 15, 2008- sivustolla kerrotaan uusista satelliittien avulla tehdyistä havainnoista, joiden mukaan Maan ilmakehä laajenee ja supistelee yhdeksän päivän rytmissä. Tämä ilmakehän "hengittäminen" näyttäisi korreloivan jollain lailla Auringon magneettikentän muutosten kanssa. Auringon pinnasta sen koronan läpi purskahtaa varautuneita hiukkasia avaruuteen ja myös Maata kohti. Aurinko pyörähtää ympäri 27 vuorokaudessa, jolloin purkauksiin tulee sen määräämä rytmi. Kun hiukkaset saavuttavat Maan ilmakehän yläosat, ne lämmittävät sitä ja tästä seuraa tuo supistuminen ja laajeneminen. Samalla ilmakehän ylösosien kaasujen tiheys myös muuttuu rytmisesti. Tämä puolestaan vaikuttaa matalilla radoilla olevien satelliittien kulkuun.

Uhanalaisten lista piteni - BI3

2008-12-07T17:52:00.003+02:00

Mekkalaa merissä - BI3 ja Etologia

2008-12-05T17:22:00.011+02:00

Minkälainen pulina lienee ollut juuri päättyneessä Etyjin ulkoministerikouksessa Helsingissä ja ovatko kaikki saaneet siellä äänensä kuuluviin?
Roomassa on tällä viikolla ollut kokous, jossa kuulosteltiin ihan muita ääniä ja niiden globaaleja vaikutuksia.
YK:n alaisessa ympäristökouksessa pohdittiin yhä lisääntyvää merien melusaastetta.
On selvää näyttöä siitä, että ihmisen erilaisten laitteiden aiheuttama äänivyöry merissä on jo aiheuttanut ongelmia niille merieläimille, joiden kommunikaatio perustuu ääntelyyn.
Viime päivinäkin on kerrottu, kuinka valaita on ajautunut rannoille. Syynä pidetään mm. sukellusveneiden ja laivojen kaikuluotaimia sekä merenpohjan seismisiä tutkimuksia, jotka sekoittavat valaiden suunnistusmekanismit ja säikyttelevät ne käyttäytymään niille hengenvaarallisella tavalla.
(Jutun juurta: Helsingin Sanomat 5.12.08)

Meren ääniä ja muuta netissä

Yhteyttävä etana on geenivaras? - BI1, BI2 ja BI5

2008-12-01T17:23:00.014+02:00

Jo pitempään on ollut tiedossa, että eräällä merietanalla (Elysia chloritica) on sisällään yhteyttämiskykyisiä viherhiukkasia.
Niiden alkuperänä on pidetty Vaucheria litorea -levää, jota etana käyttää ravintonaan. Kokeissa on todettu, että syötyään levää parin viikon ajan, etana pärjää ilman ruokaa käytännössä lopun elämäänsä eli noin vuoden.
Sen sisällä olevat viherhiukkaset siis myös toimivat ja etana saa tässä katsannossa ravintonsa samalla tavalla kuin kasvit ja levät. Kyseessä on siis jonkinlainen symbionttinen suhde etanan elimistön ja levältä peräisin olevien kloroplastien kesken (kts. esim seaslugforum.net).
Uudemmissa tutkimuksissa on todettu, ettei selitys ole aivan näin yksinkertainen. Fotosynteesin onnistuminen vaatii monia geenejä sekä niiden yhteistoimintaa, jonka tuloksena syntyy fotosynteesille välttämättömiä proteiineja - siis spesifisiä entsyymejä.
Levältä peräisin olevat viherhiukkaset eivät voi ilman tätä geneettistä ohjausta yksinään toimia. Niinpä on päätelty, että levän kloroplastien fotosynteesigeenien on jotenkin pitänyt liittyä etanan perimän osaksi: Etana siis ikääkuin "varastaa" vieraan lajin geenejä itselleen. Tämmöinen geenien luonnossa tapahtuva "lateraalinen" siirtyminen näinkin kaukaisista lajeista toiseen ei ole aivan ennen kuulumatonta. Mutta kun se tapahtuu jopa eliökuntien välillä ja niin, että vierasta alkuperää olevat geenit toimivat uudessa "isännässään" on jo varsin ihmeellistä.
Tutkijoilla on kyllä asiassa edelleen pähkäilemistä mm. sen suhteen, miten etanan solut saavat ne geenit, joita tarvitaan fotosynteesiin levän viherhiukkasissa olevien geenien lisäksi. Niidenkin pitää alunperin olla levän geenejä, koska eihän fotosynteesiin kykenemätömällä eläimellä niitä ole.
Saako etana - siis sen perimä - ne jotenkin suoraan levän soluista niitä syödessään vai kulkeutuvatko ne etanan soluihin ja ymppäytyvät sen DNA:n osaksi virusten mukana? Tämmöisiä teorioita on esitetty.
On saatu myös viitteitä siitä, että tämä yhteyttämiskyky saattaisi jopa periytyä eli ko. geenejä on läydetty myös etanan sukusoluista.

Jutun juurta: Savon Sanomat 1.12.2008
Aiheesta lisää: New Scientist November 2008

Historiallisia hiuksia kirjan välissä - GE1 ja BI5

2008-11-22T07:46:00.013+02:00

Tiedemies luki Calendarium Romanum Magnum- nimistä teosta 1500- luvun alkupuolella Puolassa. Raapiko hän päätään ajatellessaan uusia, sen aikaista maailmankuvaa järkyttäviäkin ajatuksia, mutta joka tapauksessa hänen hiuksiaan putosi kirjan lehtien väliin. Kyseinen kirja kulkeutui vuonna 1626 sotasaaliina Ruotsiin ja päätyi Uppsalan kirjastoon.
Kirjaa tutkinut Nikolaus Kopernikus sitten aikoinaan kuoli, mutta hänen hautapaikastaan ei ollut varmaa tietoa. Fromborkin tuomiokirkosta Pohjois-Puolasta löydettiin sittemmin hauta, jossa hänen maallisten jäänteensä arveltiin lepäävän. Kun kyseessä oli näin merkittävä tiedemies, haudan pääkallon perusteella laadittiin jopa havainnekuva vainajasta. Ei kuitenkaan ollut täyttä varmuutta siitä, oliko hän todella Kopernikus.
Nyt dna- tekniikkaa on saattanut tuon kallon ja sen päälaella aikoinaan olleet hiukset yhteen. Kirjan väliin pudonneita hiuksia oli nimittäin edelleen tallella. Niistä ja kallosta saatuja dna- näytteitä on verrattu. Alustavien tulosten mukaan ne ovat saman henkilön perimää.

Jutun juurta: Helsingin Sanomat 22.11.2008
Kopernikuksesta netissä

Universe : 1/14 : Beyond Big Bang : 1/7 : Copernicus

Korea sopraano - Etologian kurssilta

2008-11-19T18:42:00.005+02:00

Eläinten käyttäytymisen kurssilla opiskelijat ovat esitelmöineet jonkun valitsemansa eläimen käyttäytymisestä. Vallan mainioista esityksistä lennähti tänne tämä oopperatähti - Kelpaako Savonlinnan juhlille?

Bengalintiikerin ja Malediivien presidentin yhteinen uhka - BI3 ja GE3

2008-11-14T09:26:00.013+02:00

Mitäs yhteistä mainituilla on?
Molemmilta uhkaa hävitä valtakunta: Malediivien presidentiltä kirjaimellisesti ja tiikeriltä kuvainnollisesti.
Syynä on ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu.
Malediivit ovat korkeimmillaankin vain 1,5 metriä ja pääkaupunkikin tällä hetkellä vain 90 cm merenpinnan yläpuolella. Niinpä merenpinnan ei tarvitse nousta paljonkaan, kun tämän 1200 saaresta koostuvan valtion noin 380 000 asukkaalla on pakkomuutto edessä.
Mutta minne he lähtevät ja miten kansainvälinen oikeuskäytäntö suhtautuu siihen, jos valtion fyysinen oleminen loppuu ilmaston muutoksen takia?

Bengalintiikeriä uhkaa sen elinpiirinä olevien mangrovemetsien muuttuminen ja jopa häviäminen Ganges- ja Brahmabutra- jokien suistossa, Sundarbansin suojelualueella. Ravinnon loppuminen magrometsistä on ajanut tiikereitä myös kylien liepeille karjan kimppuun ja ovat tiikerit tappaneet myös ihmisiä. Kun suojeltuja tiikereitä salametsästetään entistä enemmän, on tämän lajin olemassaolo yhä pahemmin uhattuna.

Lähteitä:

Jutun juurta Malediiveista: Helsingin Sanomat 11.11.2008
Jutun juurta bengalintiikereistä: Helsingin Sanomat 14.11.2008
BBC News 28 July 2004 Maldives: Paradise soon to be lost
Arkive.org: Tiger (Panthera tigris)

Climate Trackers: Bengal Tiger

Otsonikerros toipumassa - GE1,GE3 ja BI3

2008-10-28T14:37:00.009+02:00

Tämänpäivän Savon Sanomissa on positiivisia uutisia stratosfäärin otsonikerroksesta.
Havaintojen mukaan kehistyskulku, mikä on johtanut etenkin Etelämantereen päällä jopa ns. otsoniaukkoon on pysähtynyt ja jos hyvin käy, otsonikerros saattaa tutkijoiden mukaan toipua jopa annalleen vuoteen 2050 mennessä. Mikä se alkuperäinen otsonin määrä sitten on ollutkin.
Tämä on vuonna 1987 solmitun Montrealin sopimuksen ansiota. Sopimuksen allekirjoittaneet 191 maata ovat rajoittaneet ns. CFC- yhdisteiden käyttöä mm. kylmälaitteissa ja spraypulloissa.

Otsonilla on vaikutuksiltaan kaksi "roolia" ilmakehässä. Yläilmakehän otsoni suojaa Maata ja sen eliöitä haitalliselta UV- säteilyltä eli on hyvästä. Alailmakehässä suurina pitoisuuksina otsoni on "pahaa"eli on ilman saaste, joka mm. vaurioittaa kasvien solukkoja ja aiheuttaa ihmisellä ärsytystä hengitysteissä.

Stratosfäärin otsonilla ja ilmaston lämpenemisellä on keskenään määrättyjä kytköksiä, mutta prosessit ovat varsin mutkikkaita ja eivät niin yksiselitteisiä. Niinpä opiskelijoita kehotan pitämään nämä asiat kuitenkin erillään. Muuten saattaa käydä niin, että sotkee samaan selostukseen kasvihuoneilmiön-ilmaston lämpenemisen-otsonikadon ilman, että ymmärtää ilmiöiden perimmäistä luonnetta. Syyt ja seuraukset voivat myös heittää ns. häränpyllyä.

Sekin on tämän uutisen yhteydessä huomoitavaa, että vielä elokuussa uutisoitiin etelänavan otsoniaukon laajenevan (YLE Ympäristö).
Tämäkin osoittanee, että kyseessä ovat varsin mutkikkaat prosessit. Ilmaston lämpenemisen todellisia seurauksia ilmakehässä ei vielä ihan tarkoin voida ennustaa. Ilmeisimmin stratosfäärin ne osat, missä otsonia syntyy jäähtyvät, vaikka alempana lämpiää. Tämä sitten puolestaan hidastaa otsonikerroksen toipumista.

Jutun juurta: Savon Sanomat 28.10.2008
Otsonista englanniksi
Otsonista suomeksi

NASA | Exploring Ozone

Ozone and the Montreal Protocol

Perimän räknäilyä - BI5 ja BI2

2008-10-24T07:36:00.011+03:00

Mitä eroja on saksalaisilla ja briteillä?
No! Eipä juuri mitään, jos tutkailee näiden kansojen sukulaisuutta geenien valossa. Näin kerrotaan tänään PLos ONE- tiedelehdessä julkaistavassa tutkimuksesta, missä vertaillaan suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien sekä myös Suomen eri maakuntien ihmisten geeniperimää.
Meitä savolaisia on jostain syystä pidetty jotenkin erikoisina. Kerrotaan jopa, että ennen vanhaan kuulutettiin junassa, jotta: "Seuraavana Hankasalmi ja tulukki nousoo junnaan" ;-)
Tämä tutkimus vahvistaa tätä asiaa perinnöllisyystieteen keinoin seuraavasti: Saksalaiset ja britit ovat perimältään samanlaisempia kuin itä- ja länsisuomalaiset keskenään.
Tutkimus paljastaa myös sen asian, että geenikartalla pohjois-pohjanmaalaiset ovatkin itäsuomalaisia! Tämä selittyy asutushistorialla.

Mitteepä tuohon sanoes? Voiphan tuo olla nuinniin - mutta voiphan se olla muutenniin!

Kannattaa kahtoo nämä jutut:

Jutun juurta: Helsingin Sanomat 24.10.2008
Tiede - Uutinen 24.10.2008
YLE Tiedeuutiset 24.10.2008
Plos ONE

Tarkennuksia Auringon mittoihin - GE1

2008-10-04T09:37:00.006+03:00

Tiede- Uutiset referoi Science- lehdessä julkaistua tutkimusta, jonka mukaan kotitähtemme Aurinko on muodoltaan litistyneempi kuin mitä aikaisemmat mittaukset osoittavat.

Jo aikaisemmin vuonna 2007 jukaistiin uutinen, jonka mukaan Auringon koko oli laskettu uudelleen ja uudet lukemat osoittivat sen aikaisempia mittoja pienemmäksi. Auringon mittojen laskeminen on tosin hankalaa siksi, ettei sillä ole kiinteää pintaa. Pitää siis ensin määritellä, mikä osa ja millä menetelmällä mitaten sen ulospäin harvenevasta kaasukehästä vielä otetaan mukaan laskelmia tehtäessä.

Malmeja ja mikrobeja - GE2 ja BI5

2008-10-02T16:23:00.008+03:00

Sotkamon Talvivaaran kaivoksella käynnistyi eilen nikkelin ja sinkin tuotanto.
Kaivosalue on kooltaan mittava: Kokonaispinta-ala on 61 neliökilometriä ja sillä sijaitsee itse tuotantolaitosten lisäksi kaksi avolouhosta (Kuusilampi ja Kolmisoppi) sekä laajat metallien talteenottoon tavittavat liuotusalueet. Sivukivien varastointiin tarvitaan myös omat alueensa kaivosalueen sisällä.
Kaivoksen avaaminen sattui metallien maailmanmarkkinahintoen noustessa hyvään saumaan.
Niinpä tämän ison hankkeen tulevaisuus näyttää valoisalta. Kun kaivoksen tuotanto toimii täydellä teholla vuonna 2010, sen osuus maailman koko nikkelin tuotannosta arvioidaan olevan 2,3% . Nikkelin lisäksi kaivoksesta saadaan sinkkiä ja muitakin metalleja.

Uutta bioteknologiaakin tuotannossa käytetään. Menetelmä perustuu joidenkin bakteerien kykyyn katalysoida metallien liukenemista malmista liuokseen.
Tämä "biokasaliuotus" on tietojen mukaan tehokkaampaa ja ympäristölle vähemmän vahingollista kuin perinteiset menetelmät.

Jutun juurta: Savon Sanomat 2.10.2008
Suomen kaivostyöstä (linkkilista)
Bacterial Leaching